Kruunuhaan salava, S. fragilis Kujaslava, S. alba x fragilis Kujasalava, S. alba x fragilis Slideshow

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Salava

Salix fragilis

  • Nimi myös: Piilipuu
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen puu. 6–20 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot nuokkuvia, karvaisia, pitkiä ja kapeita. Norkkoperät pitkiä, 3–4-lehtisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu vaalea, aikaisin variseva. Heteitä 2, palhojen tyvi karvainen. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen. Emipuut melko harvinaisia.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, korvakkeellisia. Ruoti 1–3 cm. Korvakkeet melko suuria, herttamaisia, kaljuja, yleensä pian varisevia. Lehtilapa 10–12 cm, suikea, pitkä- ja vinosuippuinen, kalju, päältä kiiltävä, tummanvihreä, alta sinivihreä, korkosuoninen, laita nystyhampainen. Suonipareja 12–15.
  • Silmut: Kierteisesti. Kapeita, 4–7 mm pitkiä, kaljuja, kiiltäviä ja ruskeita (talvella lähes mustia). Avautuvat 2-suomuisina.
  • Hedelmä: 2-liuskaisesti avautuva kalju kota, sisällä lenninhaivenisia siemeniä.
  • Kasvupaikka: Koristepuu. Joskus viljelyjäänne ja -karkulainen vanhoissa kylissä ja vanhoilla asuinpaikoilla.
  • Kukinta: Kesäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Salava ei kuulu alkuperäislajistoomme, meillä se on koristepuu. Salava on vahvarunkoinen puu, joka kukkii lehtien puhjettua. Oksat ovat kaljuja, kellanruskeita, kiiltäviä ja helposti tyveltä murtuvia. Suomessa yleisin (koriste)salava ja myös ainoa vakituisena karkulaisena tai viljelyjäänteenä tavattava salavalajike on pyöreälatvuksinen terijoensalava, ‘Bullata’, joka on paikoin hyvin suosittu koristepuu. Terijoensalavan lisäksi Suomessa tavataan puistopuina melko useita jalostettuja salavaristeymiä, kuten kyynelsalavaa (S. babylonica x fragilis, = itkusalavan ja salavan risteymä) ja kujasalavaa (S. alba x fragilis, = valkosalavan ja salavan risteymä).

Kujasalava (Isoriippasalava ’Lasipalatsi’, Hopeasalava ’Sibirica’)

Salix alba x fragillis (Salix x rubens)

Helsingin aikoinaan varmasti tunnetuin yksittäinen puu oli Lasipalatsin vieressä kasvava salava, joka kaatui myrskyssä 2003. Se oli oikeasti kujasalava (valkosalavan ja salavan risteymä). Uusi, 2011 istutettu kujasalava on hiljalleen kasvamassa vanhan paikalle. Kujasalava ei kuulu suomalaisiin puulajeihin, ei edes karkulaisiin; meillä se on viljelty talvenarka koristepuu. Toinen kujasalavan meillä koristepuuna tavattava muoto on hopeasalava (’Sibirica’, myös ’Sericea’ ja ’Argentea’), josta usein käytetään nimitystä hopeapaju. ’Lasipalatsi’ -paju on emikasvi ja ’Sibirica’ hedekasvi. Muita Suomessa melko harvinaisena tavattavia koristesalavalajeja ovat jo kujasalavan toisena vanhempana mainittu valkosalava (Salix alba) sekä kyynelsalava (S. babylonica). Kyllä puistoissamme voi oikeitakin salavia nähdä; Helsingin Kruununhaassa elelee rauhoitettu, erittäin paksurunkoinen perussalava eli Salix fragilis.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page