Kruunuhaan salava, S. fragilis Kujaslava, S. alba x fragilis Kujasalava, S. alba x fragilis Slideshow

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Silosalava

Salix euxina

  • Nimi myös: Piilipuu
  • Lat. synonyymi: Salix fragilis
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen puu. 6–20 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot nuokkuvia, karvaisia, pitkiä ja kapeita. Norkkoperät pitkiä, 3–4-lehtisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu vaalea, aikaisin variseva. Heteitä 2, palhojen tyvi karvainen. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen. Emipuut melko harvinaisia.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, korvakkeellisia. Ruoti 1–3 cm. Korvakkeet melko suuria, herttamaisia, kaljuja, yleensä pian varisevia. Lehtilapa 10–12 cm, suikea, pitkä- ja vinosuippuinen, kalju, päältä kiiltävä, tummanvihreä, alta sinivihreä, korkosuoninen, laita nystyhampainen. Suonipareja 12–15.
  • Silmut: Kierteisesti. Kapeita, 4–7 mm pitkiä, kaljuja, kiiltäviä ja ruskeita (talvella lähes mustia). Avautuvat 2-suomuisina.
  • Hedelmä: 2-liuskaisesti avautuva kalju kota, sisällä lenninhaivenisia siemeniä.
  • Kasvupaikka: Koristepuu. Joskus viljelyjäänne ja -karkulainen vanhoissa kylissä ja vanhoilla asuinpaikoilla.
  • Kukinta: Kesäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Silosalava ei kuulu alkuperäislajistoomme, meillä se on koristepuu. Silosalava on vahvarunkoinen puu, joka kukkii lehtien puhjettua. Oksat ovat kaljuja, kellanruskeita, kiiltäviä ja helposti tyveltä murtuvia. Suomessa yleisin (koriste)salava ja myös ainoa vakituisena karkulaisena tai viljelyjäänteenä tavattava salavalajike on pyöreälatvuksinen terijoensalava, ‘Bullata’, joka on paikoin hyvin suosittu koristepuu. Terijoensalavan lisäksi Suomessa tavataan puistopuina melko useita jalostettuja salavaristeymiä, kuten kyynelsalava (Salix x pendulina, = itkusalavan ja silosalavan risteymä) ja kujasalava (Salix x fragilis, = valkosalavan ja silosalavan risteymä).

Kujasalava (Isoriippasalava ’Lasipalatsi’, Hopeasalava ’Sibirica’)

Salix x fragillis (Salix alba x euxina)

Helsingin aikoinaan varmasti tunnetuin yksittäinen puu oli Lasipalatsin vieressä kasvava salava, joka kaatui myrskyssä 2003. Se oli oikeasti kujasalava (valkosalavan, Salix alba ja silosalavan risteymä). Uusi, 2011 istutettu kujasalava on hiljalleen kasvamassa vanhan paikalle. Kujasalava ei kuulu suomalaisiin puulajeihin, ei edes karkulaisiin; meillä se on viljelty talvenarka koristepuu. Toki muitakin kuuluisia koristesalavia meiltä löytyy, mainittakoon tässä Helsingin Kruunuhaan Kirjan puistikossa tavattava paksurunkoinen vanha salava.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page