var. repens var. repens var. repens var. repens var. repens var. repens var. argentea var. argentea Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Siropaju

Salix repens

  • Alalajit: Hanhensiropaju (ssp. repens), Kaitasiropaju (ssp. rosmarinifolia)
  • Hanhensiropajun muunnokset: Tihkusiropaju (ssp. repens var. repens), Hietikkosiropaju (hietikkopaju, ssp. repens var. argentea)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen, rento–koheneva pensas tai varpu, 10–50 cm, (tihkusiropaju). Koheneva–pysty pensas, 25–70 cm (hietikkosiropaju). Pysty pensas, 0,5–1,5 m (kaitasiropaju).
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pieniä, lähes pyöreitä, norkkoperä lyhyt ja lehdekäs. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu kapea, ruskehtava–punertava, silkkikarvainen. Heteitä 2, palhot kaljuja tai karvaisia (hietikkosiropaju). Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, vartalo lyhyt, sikiäin pitkäperäinen.
  • Lehdet: Kierteisesti, usein osa vastakkain. Lyhytruotisia, korvakkeettomia (tihkusiropaju) tai soikeakorvakkeellisia (hietikkosiropaju). Lapa 1,5–3 cm pitkä, kapean (tihkusiropaju) tai leveän vastapuikea–soikea (hietikkosiropaju), usein vinokärkinen, päältä vihreä, kaljuuntuva, alta tiheään kiiltävä- ja myötäkarvainen, laita harvaan nystyinen (tihkusiropaju) tai ehyt (hietikkosiropaju), taakäänteinen. Suonipareja 4–8.
  • Silmut: Kierteisesti. Pyöreitä, punertavia, kaljuja tai karvaisia.
  • Hedelmä: Karvainen tai kalju kota, runsashaiveniset siemenet sauvamaisia.
  • Kasvupaikka: Hiekkarannat, soiden laitamat, ohutturpeiset suot ja suoniityt, hiekkakankaiden painanteet.
  • Kukinta: Toukokuu. Kukkii ennen lehtimistä.

Siropajusta meillä tavataan 2 alalajia (toisesta 2 muunnosta). Alalajit ovat melko selvästi erotettavissa toisistaan. Niistä kaitasiropaju (aiemmin tunnettiin nimellä kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia) on niin paljon eri näköinen, että se kuvaillaan tällä sivulla erikseen. Siropaju on ennen lehtimistään kukkiva, melko pyöreänorkkoinen pajulaji, jota tavataan läntisellä puolella Etelä- ja Keski-Suomea. Harvinaisempaa muunnosta, hietikkosiropajua löytää varmimmin Pohjanlahden rannikon tuntumasta. Näistä kahdesta muunnoksesta tihkusiropaju on matalampi, suikertava ja kapealehtisempi. Muunnosten välimuodot ovat melko yleisiä.

Pajut ovat kaksikotisia, hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, siropajut ainakin raidan (S. caprea) ja pohjanpajun (S. lapponum) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta (Australiassa tuontilaji). Suomessa pajulajeja on noin 20, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Kaitasiropaju (aiemnmin kapealehtipaju)

Salix repens ssp. rosmarinifolia (aiemmin Salix rosmarinifolia)

Kaitasiropaju luokitellaan lähteestä riippuen omaksi lajikseen tai siropajun alalajiksi. Se on selvästi hanhensiropajua korkeampi, jopa 1,5 m ja pystyhaarainen. Selkein erottava tekijä on lehtilavan muoto; niin kuin nimestäkin voi päätellä, lehtilapa on muodoltaan kapea (kapeansuikea) ja ehytlaitainen. Suonipareja on 10–12. Lehdet ovat yleensä korvakkeettomia. (Pituus/leveys-suhteessa kapealehtisempiäkin pajulajeja meiltä löytyy – paras esimerkki on koripaju, S. viminalis.)

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page