© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Suomenpihlaja

Sorbus hybrida

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Puu. 3–10 m.
  • Kukka: Melko pieni, voimakastuoksuinen. Kehä 5-lukuinen, säteittäinen. Valkoiset terälehdet 3–4 mm pitkiä, pyöreäkärkisiä. Verhiönliuskat kolmiomaisia, teräviä ja tiheään vanukekarvaisia. Heteitä 15–25, osittain yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukinto tiivis kerrannaishuiskilo, kukkaperät karvaisia. Kukinnot sijaitsevat lyhytversoissa.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lehtilavat soikeita, noin 10 cm pitkiä, osittain parilehdykkäisiä, osittain pariliuskaisia. Lehden tyviosassa tavallisesti 2–3 lehdykkäparia. Päätöosa tyveltä syvään liuskoittunut. Lehdykät ja liuskat terävähampaisia, alapuolelta tiheäkarvaisia ja harmaita tai melkein valkoisia.
  • Silmut: Munanmuotoisia, tummanruskeita. Silmusuomut varsinkin reunoista karvaisia.
  • Hedelmä: Punainen, pallomainen, 2–3-siemeninen marja.
  • Kasvupaikka: Kivikkoiset niittytöyräät, kalliolehdot. Myös koristepuu ja viljelykarkulainen.
  • Kukinta: Kesäkuu.

Suomenpihlaja on tyypillinen hyönteispölytteinen laji. Sen voimakastuoksuiset kukat houkuttelevat runsaasti pölyttäjiä kuten kärpäsiä, perhosia, kovakuoriaisia ja mehiläisiä. Siementen kypsyttyä tulevat linnut, mm. tilhet ja punatulkut, jotka syövät marjoja ja samalla toimivat siementen levittäjinä.

Suomenpihlaja on eteläinen, pääasiassa saariston pensas tai puu. Kotipihlajasta (S. aucuparia) sen erottaa syvään liuskoittuneista ja ennen kaikkea epätäydellisesti lehdykkäisistä lehdistä. Ruotsinpihlajan (S. intermedia) lehdet taas ovat matalaan liuskoittuneita eikä lehdykkäisiä lehtiä juuri ole. Suomenpihlajan marja on melko pyöreä, ruotsinpihlajan soikeampi.

Kaunopihlaja

Sorbus meinichii

Kaunopihlaja tunnettiin aiemmin nimellä teodorinpihlaja (Sorbus teodori). Se on harvinainen laji maailmalla ja meillä sitä voi tavata vain Ahvenenmaalla. Kaunopihlajan alkuperää pidetään monissa teoksissa suomenpihlajan ja kotipihlajan risteymänä ja sen lehti kyllä näyttääkin siltä; lehdyköitä lehden tyvipuolella on yleensä 3–5 paria (suomenpihlajalla yleensä 1–2, kotipihlajalla 6–8) ja kaikilla tietysti päätölehdykkä. Kaunopihlaja on rauhoitettu Ahvenenmaalla.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page