© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Talvikkipaju

Salix pyrolifolia

  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas tai pieni puu. 2–6 m.
  • Kukka: Hede- ja emikukat eri yksilöissä. Suomessa luonnonvaraisena vain emikasveja. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot 3–4 cm pitkiä, pystyjä norkkoperät lyhyitä, lehdettömiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu ruskea. Hedenorkot kirkkaan keltaisia, heteitä 3, palhot kaljuja. Eminorkot vaalean vihreitä, yhdislehtinen emiö pitkävartaloinen, 2-luottinen, luotit uloskaartuvia.
  • Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, korvakkeellisia. Korvakkeet isoja, munuaismaisia, nystylaitaisia. Lehtilapa 3–7 cm, pyöreä, pyöreä-, tai nipukkakärkinen, sahalaitainen, kalju, vaaleanvihreä, alta vaalean harmaanvihreä, korkosuoninen, suonipareja 8–10.
  • Silmut: Kierteisesti. Yhdyssuomuisia, 3 mm pitkiä, kapean kartiomaisia, kaljuja.
  • Hedelmä: Kalju kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Letot, korvet. Myös koristepensas. Kalkinsuosija–vaatija.
  • Kukinta: Toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.
  • Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen ja rauhoitettu koko Suomessa (ainoa rauhoitettu pajulajimme).

Pajut ovat hyönteispölytteisiä, haarajatkoisia, kaksikotisia puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta (Australiassa ns. vieraslaji). Suomessa luonnonvaraisia pajulajeja on noin 20.

Talvikkipaju on taigalaji. Suomessa luonnonvaraista talvikkipajua tapaa harvinaisena Tervolassa, yhden Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa ja mahdollisesti myös Sallassa. Kaikki luonnonvaraiset talvikkipajumme ovat emikasveja. Koristekasvina viljeltävät pajut voivat olla myös hedekasveja. Talvikkipajulla lehdet ovat pajulajeistamme pyöreimmät. Isommista pajuistamme ainoastaan kalvaspajun (S. hastata) lehdet ovat leveimmillään lähes yhtä pyöreitä. Myös pohjoisilla matalakasvuisilla, varpumaisilla pajuilla kuten verkkolehti-, vaivais- ja napapajulla on pyöreät lehdet. Talvikkipajun lajiepiteetti pyrolifolia tarkoittaa lehteä, jonka muoto muistuttaa päärynän lehteä. Pyrola on pyrus (päärynän suku) -sanan diminutiivi. Suomen kielen lajinimi talvikkipaju ja ruotsin kielen pyrolavide viittaavat tietysti talvikkien (Pyrola spp.) lehtiin, jotka myös ovat hyvin pyöreitä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page