Slideshow

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tammi

Quercus robur

  • Nimi myös: Metsätammi
  • Heimo: Pyökkikasvit – Fagaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Puu. 10–20 m.
  • Kukka: Pienet, kellanvihreät hede- ja emikukat ovat eri kukinnoissa. Hedekukinto on riippuva, emikukinto 2–4-kukkainen, pysty norkko. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Lyhytruotisia, nuorena harvaan tähtikarvaisia, myöhemmin kaljuja. Lapa loivasti vastapuikea–soikea, noin 10–15 cm pitkä, parihalkoinen, nahkea. Liuskat pyöreäkärkisiä.
  • Silmut: Pullean munanmuotoisia, vaaleanruskeita, silmusuomut reunoista tummempia. Silmut rykelmissä haarojen kärjissä.
  • Hedelmä: Maljamaisen kehdon ympäröimä, 2–2,5 cm pitkä pähkinä eli terho, jotka 1–4 terhon ryhmissä (samassa, 3–7 cm pitkässä hedelmäperässä). Tammen pähkinässä (terhossa) on siemeniä 1 (harvoin 2). Siemen on suomalaisten kasvilajien suurin.
  • Kasvupaikka: Kangasmetsät, lehtomaiset metsät ja kalliokkojen reunat. Myös koristepuu, usein viljelykarkulainen.
  • Kukinta: Kesäkuu.
  • Uhanalaisuus: Ahvenanmaalla ympärysmitaltaan yli 170 cm puut ovat rauhoitettuja. (Suomen suurimman tammen ympärysmitta on noin 6,5 m.)

Tammi on paksurunkoinen ja vahvaoksainen puu. Suomessa se on luontainen lähinnä Varsinais-Suomessa, jonka maakuntakasvi se on. Tammi kukkii lehtien puhjetessa ja vaatii runsaasti valoa ja kosteutta. Laji on pitkäikäinen, se voi elää jopa 1.000-vuotiaaksi. Se on myös sitkeyden ja lujuuden vertauskuva. Viikingit pitivät sitä ukkosen jumalan, Torin nimikkopuuna. Myöhemmin arvostettuja henkilöitä seppelöitiin tammenlehväseppelein.

Tammen suku (Quercus) on hyvin vanha. Pohjois-Amerikasta tunnetaan lukuisia fossiileja jo vanhemman liitukauden kerrostumista. Suku käsittää yli 600 lajia. Esimerkiksi Välimeren maille tyypillisiä ovat ainavihreät, nahkealehtiset tammilajit. Meillä Suomessa voi puutarhanpuuna tavata harvinaisena pari muutakin tammilajia; talvitammi (Q. petraea) ja punatammi (Q. rubra). Talvitammea kasvaa luonnonvaraisena jo Ruotsissa (ja Norjassa), jossa kuitenkin sen ja metsätammen risteymät ovat talvitammea yleisempiä.

Tammi on arvokas parketti- ja huonekalupuu. Entisaikoina sitä käytettiin paljon laivojen rakentamiseen, nykyisin vain luxus-veneet ja etenkin niiden sisustus on tehty tammesta. Villiyrttiekspertit valmistavat kuivatuista tammenterhoista kofeiinitonta ‘terveyskahvia’ (maistuu erittäin hyvältä tammisisusteisessa luksusveneessä) ja lehtiä voi käyttää esim. kurkkujen säilömisessä lisämaun antamiseen. Tammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi.

Hyviä juurikumppaneita

Tammi on muutaman herkullisen sienilajin juurikumppani (eli sienet ovat tammen juurisieniä). Syötävistä tammen juurisienistä mainittakoon tässä rouskuista kulta-, lehto- ja tammenrousku; haperoista palterohapero; ja tateista rusko- ja tammenherkkutatti.

Kupponen ei ole liikaa

“Kofeiiniton ja pähkinäinen tammenterhokahvi on mahtava vaihtoehto illallisen päätteeksi.”
Ote Jouni Toivasen Viettelevät villiyrtit -kirjasta
“Terhoja voi käyttää kahvinpapujen tapaan ja valmistaa niistä esim. kotimaisen ‘tiramisun’.”
Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta

“Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.”
Myrkytystietokeskuksen luonnehdinta sekä tammesta että kahvipensaasta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page