© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tervaleppä

Alnus glutinosa

  • Heimo: Koivukasvit – Betulaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Yksi- tai monirunkoinen puu. 5–20(–30) m.
  • Kukka: Pienet hede- ja emikukat eri kukinnoissa. Kellanvihreä- tai keltakehäiset hedekukat muodostavat tiheän, riippuvan hedenorkon. Hedekukissa pieni kehä ja 4 hedettä. Punaiset–punaruskeat, kehättömät emikukat muodostavat liereän ja jäykän, pitkäperäisen eminorkon. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, ehyitä. Lapa leveän vastapuikea, 8–10 cm pitkä, tylppä- tai lanttokärkinen, epäsäännöllisesti kahteen kertaan hammaslaitainen (tai matalahalkoinen, harvoin liuskainen), sivusuonia 5–7 paria. Yläpinta tummanvihreä, kiiltävä, kalju tai niukkakarvainen, alapinta vaaleampi.
  • Silmut: Munanmuotoisia, perällisiä, melko suuria, tumman purppuranpunaisia, kaljuja. Suomut suuria ja niitä on melko vähän.
  • Hedelmä: Hedelmistö ruskea, käpymäisen kova. Hedelmä hyvin pieni, (lähes) siipipalteeton pähkylä. Pähkylät pitkään säilyvissä käpymäisissä, perällisissä (vertaa harmaaleppä) norkoissa, jotka muutaman ‘kävyn’ ryhmissä. Siemenet vapautuvat kevättalvella.
  • Kasvupaikka: Meren- ja järvien rannat, puronvarsikorvet, rehevien soiden laidat, lehtokorvet, kosteat lehdot. Myös koriste- ja viljelypuu.
  • Kukinta: Huhtikuu (hiukan ennen harmaaleppää). Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Lepät (Alnus) ovat ennen lehtien puhkeamista kukkivia puita tai isoja pensaita. Niillä on kyky sitoa ilmakehän vapaata typpeä juurinystyräbakteeriensa avulla ja sitä kautta parantaa maaperää.

Lepän sukuun kuuluu kaikkiaan noin 30 lajia. Eniten leppälajeja on Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Tervaleppä on alkujaan ravinteisten kosteikkojen ja tulvamaiden puu. Siksi se vaatii menestyäkseen virtaavaa pinta- tai pohjavettä. Siemenetkin leviävät veden mukana. Tervaleppä kestää myös hyvin merivettä. Tervalepän pohjoisraja Suomessa kulkee suunnilleen Rovaniemen korkeudella. Yhteisillä kasvualueilla tervaleppä ja harmaaleppä risteytyvät melko yleisesti. Pohjoisilla alueilla risteymät ovat tervaleppää yleisempiä.

Tervalepän pehmeästä puusta tehtiin ennen puukenkiä ja lasitehtaissa muotteja. Se soveltuu myös vesirakenteisiin, koska kestää pitkään mätänemättä. Nykysaunoissa tervaleppä on suosittu pintamateriaali.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page