© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tuhkapaju

Salix cinerea

  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen, pystyhaarainen pensas. 2–5 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat lyhytperäisinä norkkoina. Norkkoperät nukkakarvaisia, niissä 3–7 lehteä. Norkkokukinnot pystyjä, kapeita ja jokseenkin harsuja. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu tummanruskea, mustakärkinen. Heteitä 2, palhot tyveltä karvaisia, ponnet keltaisia. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin pitkäperäinen, karvainen, vartalo lyhyt (tai puuttuu).
  • Lehdet: Kierteisesti. Lyhytruotisia (alle 1 cm), korvakkeellisia. Korvakkeet isoja, munuaismaisia, usein herrtatyvisiä, hammaslaitaisia. Lehtilapa paksuhko, loivasti aaltomainen, 5–8 cm pitkä, pitkulaisen vastapuikea, nyhälaitainen, päältä tummempi, sileä–lyhytkarvainen, alta tiheäkarvainen, korkosuoninen, reuna taakäänteinen. Suonipareja 10–15.
  • Silmut: Kierteisesti, tummanruskeita, puikeita, noin 5 mm pitkiä, aluksi kaljuja, myöhemmin tiheään nukkakarvaisia.
  • Hedelmä: Harmaakarvainen, 5–10 mm pitkä, perällinen (1–3 mm) kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Rannat, ojat, korvet, pellonreunat, metsittyvät pellot.
  • Kukinta: Huhti–toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Tuhkapaju on pohjoista Suomea lukuun ottamatta koko maassa tavattava, ennen lehtien puhkeamista kukkiva, pystyoksainen pensas. Nuoret oksat harmaanukkaiset, vanhat (yli 2 vuotta) kaljuja. Lehti on molemmin puolin harmaakarvainen alapuolelta vaaleampi ja karvaisempi. Pajulajit risteytyvät melko yleisesti keskenään, tuhkapaju ainakin pohjanpajun (S. lapponum), kiiltopajun (S. phylicifolia), mustuvapajun (S. myrsinifolia), koripajun (S. viminalis) ja raidan (S. caprea) kanssa.

Pajut ovat kaksikotisia, hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat 1-suomuisia ja lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia. Kukinnot ovat kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta. (Australiassa pajut ovat vieraslajeja, luokiteltu harmillisiksi.) Suomessa luonnonvaraisia pajulajeja on noin 20. Pajut muistuttavat rakenteeltaan monessa suhteessa samaan heimoon kuuluvia poppeleita (Populus spp.). Poppelien suku on hyvin vanha. Yhteneväisyyttä on niin paljon, että pajujen arvellaan kehittyneen poppelien tapaisista kantamuodoista. Pajuilla on taloudellista merkitystä energiapuuna. Kuoresta saatavaa salisiinia on käytetty särkylääkkeenä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page