© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tunturipaju

Salix glauca

  • Alalajit: (Noro)tunturipaju (ssp. glauca), Korvakepaju (Korvaketunturipaju, ssp. stipulifera)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas. 0,5–2 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Eminorkon perä karvainen, 2–4-lehtinen (lehdet melko suuria). Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu ruskeahko, karvainen. Heteitä 2, palhot pitkäkarvaisia, ponnet punaruskeita. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, luotit haarautuvia.
  • Lehdet: Kierteisesti. Harmaanvihreitä (sinivihreitä), lyhytruotisia (5–10 mm), ruoti harmaakarvainen. Korvakkeettomia (ssp. glauca) tai korvakkeellisia (ssp. stipulifera), korvakkeet puikeita, pitkiä (jopa 7 mm), kauan säilyviä. Lehtilapa 4–6 cm, kapean vastapuikea, suippokärkinen ja -tyvinen, ehytlaitainen, molemmin puolin harmaakarvainen, yläpuolelta sileä, alta korkosuoninen, suonipareja 5–7. Korvakepajun lehdet ovat kiilatyvisiä, kapeampia ja karvaisempia kuin tunturipajun.
  • Silmut: Kierteisesti, ruskeita, pyöreäkärkisiä, tiheäkarvaisia.
  • Hedelmä: Nukkakarvainen, ruskea kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Luhtanevat, tulvarannat, rannat, ojat, soiden reunamat, tunturipajukot, paljakoilla 1.100 metrin korkeudelle saakka.
  • Kukinta: Kesäkuu. Kukkii lehtien puhjetessa.

Lapissa melko yleinen, eteläisimmillään suunnilleen napapiirin (harvinaisena Kainuun) korkeudella tavattava tunturipaju on pysty, pisimmillään noin 2-metrinen, yleisvaikutelmaltaan melko harmaa pensas (latinan glaucus tarkoittaa siniharmaata), nuorilta oksiltaan karvainen, vanhat oksat kaljuja. Tunturipaju viihtyy parhaiten melko kosteilla paikoilla, korkeimmillaan Käsivarressa yli 1.100 metrin korkeudella. Tunturialueilla se muodostaa pohjan- (S. lapponum) ja villapajun (S. lanata) kanssa jokia ja puroja reunustavia harmalehtisiä pajukoita. Tunturipajun lehdet ovat selvästi pohjan- ja tunturipajun lehtiä kapeampia.

Tunturipaju, niin kuin pajut yleensäkin, risteytyy monien pajulajien kanssa, yleisimmin ehkä kiiltopajun (S. phylicifolia), mutta myös letto- (S. myrsinites), mustuva- (S. myrsinifolia) ja joskus myös pohjanpajun (S. lapponum) kanssa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page