© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tuoksuköynnöskuusama

Lonicera caprifolium

  • Heimo: Kuusamakasvit – Caprifoliaceae
  • Kasvumuoto: Puuvartinen köynnös.
  • Korkeus: 2–3 m. Haarat melkein kaljuja.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, kellanvalkoinen–punertava, 30–50 mm pitkä, yhdislehtinen, pitkätorvinen, 2-huulinen, ylähuuli 4-liuskainen, alahuuli ehyt. Teriö ulkopinnalta miltei kalju. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukat tiheänä kärkikukintona, kukinnon alla 2–3 tyvestä yhdiskasvuista lehtiparia. Kukat illalla tuoksuvia.
  • Lehdet: Vastakkaisia, ruodillisia. Lapa soikea–leveänsoikea, tylppä–leveänsuippo, ehytlaitainen, kalju (nuorena joskus karvainen), päältä tummanvihreä, alta sinertävänvihreä.
  • Hedelmä: Oranssinpunainen, mehevä marja.
  • Kasvupaikka: Pihat, joutomaat, metsänreunat, lehdot. Koristekasvi, joskus villiytynyt.
  • Kukinta: Kesäkuu.

Kuusaman suku käsittää noin 110 lajia enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja lämpimissä osissa. Meikäläisiä lajeja edustavat Keski-Suomen leveydelle metsiä koristava lehtokuusama (L. xylosteum) ja luonnonvaraisena ainoastaan Kuusamossa Oulangalla kasvava harvinainen ja rauhoitettu sinikuusama (L. caerulea). Suvussa on kuitenkin lukuisia koristekasveina viljeltyjä pohjoisamerikkalaisia tai Euroopan vuoristojen lajeja, jotka ovat puutarhojen ja puistojen istutuksista jossain määrin kotiutuneet myös suomalaisen kaupunkiluonnon osakkaiksi. Kuusamien marjoja syövät linnut levittävät siemeniä tehokkaasti, mutta ihmisen kannattaa jättää ne maistelematta: pahan tai kitkerän makuisissa marjoissa on nisäkkäille myrkyllisiä aineita.

Luonnonvaraiset kuusamamme, samoin kuin suvun koristekasvien enemmistö, ovat pensaita, mutta kaakkoiseurooppalainen tuoksuköynnöskuusama on puuvartinen köynnös. Se on suomalaispuutarhojen suosituin kukkiva puuvartinen köynnöskasvi eli liaani. Suotuisissa oloissa se voi kivuta korkealle säleikköön tai oksistoon ja kiemurteleva varsi saavuttaa kunnioitettavan pituuden. Jos tukea ei ole saatavilla, se voi kasvaa maassakin sotkuisena vyyhtenä. Kasvin koristearvo ei tule yksinomaan viehättävistä kukista, vaan myös kirkasvärisistä marjoista, jotka elävöittävät vartta usein vielä lehtien varistua.

Tuoksuköynnöskuusaman ylimmät lehtiparit ovat kasvaneet yhteen maljaksi, jonka päällä kukinto on kuin tarjottimella. Kasvi on yöpölytteinen ja houkuttelee hämärissä lentäviä hyönteisiä huumaavasti tuoksuvilla kukillaan. Varsinkin lämpiminä ja tyyninä kesäöinä tuoksu on aistittavissa pitkien matkojen päähän. Tuoksu on tarkoitettu yöperhosille, joista etenkin kookkaita ja pitkäkärsäisiä kiitäjiä voi nähdä surisevin siivin kukkien edessä mettä imemässä.

Ruotsinköynnöskuusama

Lonicera periclymenum

Toistakin köynnöskuusamaa meillä voi tavata villistä luonnostamme, tosin hyvin harvinaisena karkulaisena. Länsi-Euroopasta kotoisin olevan ruotsinköynnöskuusaman erottaa tuoksuvasta serkustaan ehkä parhaiten siitä, että kukinnon eikä hedelmävaiheessa marjojen alla ole yhdiskasvuista lehtiparia. Ja siitä että kukkia ja myöhemmin marjoja on ryppäissä yleensä enemmän.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page