© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tuomi

Prunus padus

  • Alalajit: Metsätuomi (ssp. padus), Pohjantuomi (ssp. borealis)
  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Pensas tai (yleensä monirunkoinen) puu. 2–15 m.
  • Kukka: Säteittäinen, kehä 5-lukuinen, halkaisijaltaan 15–20 mm, voimakastuoksuinen. Terälehdet valkoisia (viljellyissä kasveissa harvoin vaaleanpunaisia). Verhiönliuskat lyhyitä, kolmiomaisia, varhain karisevia. Heteitä yli 20, emiö 1-lukuinen. Kukkaperät 8–15 mm, kukinto runsaskukkainen, nuokkuva terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, ehyitä, molemmin puolin lähes kaljuja, joskus alapinnalta ruskeakarvaisia. Lapa 5–10 cm pitkä, soikea, suippokärkinen, reuna hienosahainen. Syysväritys aikainen, vaaleankeltaisen ja punaisen eri sävyissä.
  • Silmut: Kapeita, pitkiä, teräväkärkisiä, ruskeita, laidat usein muuta suomua vaaleampia.
  • Hedelmä: Pieni, musta, kiiltävä, isosiemeninen luumarja.
  • Kasvupaikka: Lehdot, puronvarret, rantametsät ja -pensaikot, metsänreunat. Myös koristepuu.
  • Kukinta: Touko–heinäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Tuomet, kirsikat, persikat, mantelit ja luumut kuuluvat kaikki samaan Prunus sukuun, jossa lajeja on lähes 200. Eniten niitä tavataan pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä. Varhain lehtiin puhkeava ja alkukesästä upeasti kukkiva tuomi on maaperän suhteen vaatelias pensas tai monirunkoinen puu, joka viihtyy myös varjossa. Niukassa valossa se tosin kukkii vähemmän ja muodostaa usein tiheitä, riippuvaoksaisia kasvustoja. Voimakastuoksuiset kukat houkuttelevat hyönteisiä kukkiin, etenkin kärpäsiä ja mehiläisiä. Päiväperhostemme toukkien ravintokasvina tuomi on kelpo tavaraa ainakin ruoste- ja tuominopsasiivelle ja nimestä huolimatta myös pihlajaperhoselle. Tuomen puu ja kuori sisältävät myrkyllisiä glykosidia, joka hajoaa karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi. Siitä tulee tuomen voimakas haju ja maku, joka on tehokas suoja eläimiä vastaan. Siitä huolimatta tuomea vaivaavat joinain kesinä tuomenkehrääjäkoit (Yponomeuta evonymellus), joiden toukat verhoavat tuomet valkoiseen seittiinsä ja syövät lehdet.

Tuomen mustat marjat ovat karvaan makeita. Niistä voi tehdä hyvänmakuista likööriä tai käyttää esimerkiksi villan värjäykseen, jolloin saadaan hentoa lilaa väriä.

Tunturi-Lapissa kasvaa pohjantuomi (ssp. borealis), tuomen alalaji, 2–5 m korkea pensas. Sen lehdet ovat alta ruskeakarvaisia, kukinto pystyhkö ja kukat heikompituoksuisia. Tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page