© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tyrni

Hippophaë rhamnoides

  • Heimo: Hopeapensaskasvit – Elaeagnaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen, piikikäs pensas tai viljeltynä puu. 0,5–3 m.
  • Kukka: Pieni (halkaisija n. 3 mm), teriötön. Hede- ja emikukat eri kasveissa. Hedekukassa kaksi ruskehtavaa verholehteä, hedekukinto ennen lehtien puhkeamista avautuva norkko. Emikukassa 2-liuskainen verhiö, pieni emikukinto lehtihankainen. Heteitä 4, emiö 1-lukuinen. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Lyhytruotisia tai lähes ruodittomia, kierteisesti. Lapa ehyt, 1–5 cm pitkä, tasasoukka, päältä vihertävän harmaa, alta hopeanhohtoinen, harmaiden tai ruosteenruskeiden kilpimäisten tähtikarvojen peittämä.
  • Silmut: Epäsäännöllisen pyöreitä, muhkuraisia, kiiltävän ruskeita.
  • Hedelmä: Ohutkuorinen, keltaoranssi, mehukas luumarjamainen pohjushedelmä, halkaisjaltaan noin 1 cm. Siemen tummanruskea, kiiltävä.
  • Kasvupaikka: Hiekkaiset merenrannat. Myös koristepensas ja marjapuu.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtimistä.

Tyrni on oraoksainen, tiheitä pensaikkoja muodostava pensas, joka lisääntyy kasvullisesti tehokkaasti vaakasuorien juurten ja juurivesojen avulla. Se on kaksikotinen ja tuulipölytteinen. Suomessa tyrni kasvaa Ahvenanmaalla sekä Pohjanlahden merenkohoamisrannikoilla. Keski-Euroopan vuoristoissa se on jokilaaksojen pensas ja Aasiassa arokasvi.

Tyrni on tyypillinen pioneerilaji, joka levisi Suomeen heti jääkauden jälkeen, peräytyvää mannerjäätä seuraten. Se kasvoi myös sisämaassa, mutta metsittymisen edistyessä se joutui huonona kilpailijana väistymään rannikoille. Tyrni on ehdoton valokasvi. Lisäksi se pystyy leppien lailla sitomaan ilmakehän typpeä.

Tyrnin hyvin C-vitamiinipitoiset marjat ovat arvokkaita, mutta hankalia poimia piikkisistä pensaista. Luonnonvaraisista pensaista oksien katkominen marjoja kerättäessä ei ole suotavaa. Tyrni on Satakunnan maakuntakasvi.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page