© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Vaahtera

Acer platanoides

  • Nimi myös: Metsävaahtera
  • Heimo: Saippuamarjakasvit – Sapindaceae
    (aiemmin Vaahterakasvit – Aceraceae)
  • Kasvumuoto ja korkeus: Puu. 10–20 m.
  • Kukka: Kehä 5-lukuinen, säteittäinen, noin 10 mm leveä. Kellanvihreät, soikeat terälehdet ja kolmiomaiset verholehdet ovat vuorotellen kehällä. Kukat kaksi- tai yksineuvoisia. Keskellä kukkaa on mettä erittävä pohjuskehrä. Heteitä 8, yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukinto noin 20-kukkainen huiskilo.
  • Lehdet: Vastakkaisia, korvakkeettomia. Lapa sormiliuskainen, 5–7-sorminen, kourasuoninen. Lehtiliuskojen kärjet pitkäsuippuisia. Lehtiruoti noin 10 cm pitkä, maitiaisnesteinen. Syysväritys tumman karmiininpunaisesta oranssiin ja kullankeltaiseen.
  • Silmut: Leveän munanmuotoisia, punaisia–vihreitä. Oksien kärjissä silmut kolmen ryppäissä, joissa keskimmäinen reunalla olevia suurempi.
  • Hedelmä: 2-siipinen lohkohedelmä (jonka lohkot 1-siipisiä).
  • Kasvupaikka: Lehdot. Myös koristepuu, usein viljelykarkulainen.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu. Kukkii lehtien puhjetessa.

Vaahterat (Acer spp.) ovat kesä- tai ainavihantia puita tai pensaita. Vaahteralajeja on 100–200, rajaamisperusteista riippuen. Näistä enimmät kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen lehtimetsissä. Varhaisimmat vaahterafossiilit ovat olleet peräisin varhaisemmalta liitukaudelta. Suomeen vaahtera levisi jääkauden jälkeisellä lämpökaudella, noin 6.000 vuotta sitten, lounaasta ja kaakosta.

(Metsä)vaahtera on vaatelias, erityisesti kuivahkojen lehtojen jalopuu, joka taimena sietää hyvin varjoa, mutta vaatii myöhemmin paljon valoa. Se ei siedä soistuvaa kasvualustaa ja on talvella altis paleltumaan. Vaahtera kukkii lehtien puhjetessa tai vähän ennen ja on sekä tuuli- että hyönteispölytteinen. Vaahtera on aluksi nopeakasvuinen. Siitä kehittyy luonnostaan kaunismuotoinen, tiheä- ja pyöreälatvuksinen puu. Vaahtera on myös helposti villiintyvä, sillä suotuisilla kasvupaikoilla se siementää ja taimettuu runsaasti.

Vaahterat ovat yleisesti käytettyjä koriste- ja puistopuita. Myös erilaisia punalehtisiä lajikkeita on tarjolla. Vaahteran puuaines on kellanvalkeaa tai hieman punertavaa, melko kovaa ja huonosti lohkeavaa. Sitä on helppo kiillottaa ja siksi se on arvokasta mm. soitinten ja huonekalujen rakennusaineena.

Vuorivaahtera & Saarnivaahtera

Acer pseudoplatanus & Acer negundo

Puistopuina ja joskus viljelykarkulaisina Suomesta voi löytää muitakin vaahteroita, ainakin vuori- ja saarnivaahteran. Vuorivaahteran kukat ovat vihertäviä ja kukinto on riippuva. Saarnivaahtera on kaksikotinen ja sen lehdet ovat lehdykkäisiä. Vuorivaahtera kuuluu haitallisuusluokkaan ‘tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset vieraslajit’.

Seuraa meitä!


Ilmaistapahtumamme villiyrteistä keskustakirjasto Oodissa - varaa paikkasi Helmetin sivuilta
Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page