© Copyright: Kuvat: © Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita

Vaivaispaju

Salix herbacea

  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen, mattomainen, maanmyötäinen varpu. 2–5 cm.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Eminorkot 2–10(–15)-kukkaisia, norkkoperä lyhyt. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu ruskeanpunertava, tummakärkinen. Heteitä 2, palhot kaljuja. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Lyhytruotisia, korvakkeettomia. Lehtilapa pyöreä, pieni, 1–1,5 cm, yleensä herttatyvinen ja loivasti lanttokärkinen, nyhä–hammaslaitainen, hampaat alaspäin kaareutuvia, lehtilapa päältä vihreä, kalju, kiiltävä, alta vaaleanvihreä, korkosuoninen, lehtisuonet toisinaan alta pitkäkarvaisia. Suonipareja 3–5.
  • Silmut: Kierteisesti. Pieniä, n. 2 mm, kaljuja, munamaisia.
  • Hedelmä: Pyöreähkö, kalju, lyhytperäinen, punertavanruskea kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Tuntureiden yläosissa lumenviipymäpaikat, kivikot, kalliohyllyt. Harvoin metsärajan alapuolella.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Vaivaispaju on pohjoinen, matala lumenviipymäpaikkojen pajulaji. Eteläisimmät kasvupaikat ovat suunnilleen Inarin korkeudella. Vaivaispaju muistuttaa napapajua (S. polaris) ja verkkolehtipajua (S. reticulata). Ne kaikki ovat pyöreälehtisiä, matalia varpuja.

Pajut ovat kaksikotisia, hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisina varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, vaivaispaju ainakin pohjanpajun (S. lapponum) ja napapajun (S. polaris) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta. (Australiassa pajut ovat vieraslajeja, luokiteltu harmillisiksi.) Suomessa pajulajeja on noin 20, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page