© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Verkkolehtipaju

Salix reticulata

  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen, mattomainen varpu. Korkeus vain muutama sentti, ulottuvuus 5–15 cm.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Eminorkot 10–40-kukkaisia, punertavia, norkkoperä 1–2 cm. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu ruskeanpunainen. Heteitä 2, palhot punertavia. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, luotit ja vartalo lyhyitä, sikiäin karvainen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodit noin 1 (0,5–2) cm, karvaisia. Lehdet yleensä korvakkeettomia. Lehtilapa pyöreä–leveänsoikea–vastapuikea, 2–3 cm pitkä, ehyt–loivasti mutkalaitainen, päältä vihreä, kiiltävä, alta vaaleanharmaanvihreä, korkosuoninen, lehtilaita taakäänteinen. Lapa verkkosuoninen, suonet harvakarvaisia, suonipareja 3–5.
  • Silmut: Kierteisesti. 3–7 mm, kaljuja, kapean munamaisia.
  • Hedelmä: Karvainen, perätön, punertavanruskea kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Tuntureiden lapinvuokkomaat, lumenviipymäpaikat, kosteat kalliohyllyt ja puronvarret. Metsärajan alapuolella harvinainen. Kalkinsuosija–vaatija.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Verkkolehtipaju on pohjoinen, pieni, lumenviipymäpaikkojen pajulaji Käsivarren ja myös Inarin Lapin pohjoisosissa. Eteläisimmät kasvupaikat ovat Koillismaalla. Verkkolehtipaju muistuttaa jonkin verran napapajua ja vaivaispajua. Ne kaikki ovat melko pyöreälehtisiä, matalia kääpiövarpuja. Verkkolehtipaju on mainituista suurilehtisin, lehtilavan ollessa 2–3 cm, joskus suurempikin ja selvästi verkkokuvioisin Tieteellinen lajinimi perustuukin latinan verkkoa tarkoittavaan sanaan, reticulum.

Pajut ovat kaksikotisia, hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisina varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, verkkolehtipaju kuitenkin vain hyvin harvoin. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta. (Australiassa pajut ovat tuontitavaraa ja yleensä luokiteltu harmillisiksi vieraslajeiksi.) Suomessa pajulajeja on noin 20, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page