© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Villapaju

Salix lanata

  • Muunnokset / alalajit: Villapaju (lumivillapaju, var. lanata / ssp. lanata), Nystyvillapaju (nystypaju, var. glandulosa / ssp. glandulifera)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Suku: Pajut – Salix
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas. 0,8–1 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pystyjä, hohtavan valkovanukkaisia, nuorissa hedepensaissa kullankarvaisia, norkkoperä lyhyt. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu teräväkärkinen, tummanruskea, pitkäkarvainen. Heteitä 2, palhot pitkiä, kaljuja, ponnet kullankeltaisia. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin pitkä, suippo, kellanvihreä.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, korvakkeellisia. Korvakkeet pieniä, puikeita, ehytlaitaisia, pitkään säilyviä. Lehtilapa 5–8 cm, pyöreän vastapuikea tai leveänsoikea, molemmin puolin valkovillainen, ehytlaitainen, alta korkosuoninen. Suonipareja 8–10.
  • Silmut: Vuorottain. Punaruskeita, harmaakarvaisia, munanmutoisia, noin 10 mm pitkiä.
  • Hedelmä: Kapeahko, kalju kota. Siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Tunturien lumimaat, kosteat rinteet ja painanteet, niityt, puronotkot, jokivarret, rannat. Myös koristepensas. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Villapaju kuuluu tunturi- ja pohjanpajun (S. glauca ja S. lapponum) ohella tunturiseutujen ‘harmaapajuihin’. Mainituista pajuista villapaju on leveälehtisin ja matalin. Villapaju on vaatelias tundra- ja tunturikasvi, joka kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Hedekasvien kukkiminen on hyvin näyttävä. Villapajun tanakat, harittavat ja ruskeat oksat ovat varsinkin nuorina tiheään villakarvaisia. Villapajun alalajilla, harvinaisella nystypajulla (var. glandulosa), on nystyreunaiset, kapeammat lehdet ja suhteellisen isot, kauan säilyvät nystyreunaiset korvakkeet.

Pajut ovat kaksikotisia puita, pensaita tai varpuja. Suurin osa lajeista suosii hyönteispölytystä. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, villapaju yleisesti kalvaspajun (S. hastata) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Myös villapajua on kaupan puutarhaliikkeissä. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta. Suomessa pajulajeja on liki 30, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Pajun kissankarvat

Pajunkissat ovat kukka-aihioita. Ennen untuvaista kissavaihetta ne ovat olleet silmusuomujen suojaamia kukkasilmuja (kukintosilmuja), jotka erottuvat lehtisilmuista suuremman kokonsa ja usein myös pyöreämmän muotonsa ansiosta. Pajunkissoista ei vielä näe, onko kyseessä hede- vai emikukka. (Pajut ovat kaksikotisia, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä.) Pajunkissan karvat ovat kehittyvien kukkien norkkosuomuissa (norkkojen yksittäisten kukkien tukilehdissä) olevia karvoja.

Sekä hede- että emikukissa pajuilla on pieni tukilehti (norkkosuomu), jonka muodon ja värin tarkkailu auttaa lajin määrittämisessä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page