© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Villapaju

Salix lanata

  • Alalajit: Villapaju (Lumivillapaju, ssp. lanata), Nystypaju (Nystyvillapaju, ssp. glandulifera)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas. 0,8–1 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pystyjä, hohtavan valkovanukkaisia, nuorissa hedepensaissa kullankarvaisia, norkkoperä lyhyt. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu teräväkärkinen, tummanruskea, pitkäkarvainen. Heteitä 2, palhot pitkiä, kaljuja, ponnet kullankeltaisia. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin pitkä, suippo, kellanvihreä.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, korvakkeellisia. Korvakkeet pieniä, puikeita, ehytlaitaisia, pitkään säilyviä. Lehtilapa 5–8 cm, pyöreän vastapuikea tai leveänsoikea, molemmin puolin valkovillainen, ehytlaitainen, alta korkosuoninen. Suonipareja 8–10.
  • Silmut: Vuorottain. Punaruskeita, harmaakarvaisia, munanmutoisia, noin 10 mm pitkiä.
  • Hedelmä: Kapeahko, kalju kota. Siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Tunturien lumimaat, kosteat rinteet ja painanteet, niityt, puronotkot, jokivarret, rannat. Myös koristepensas. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.
  • Uhanalaisuus: Nystypaju luokitellaan vaarantuneeksi.

Villapaju kuuluu tunturi- ja pohjanpajun (S. glauca ja S. lapponum) ohella tunturiseutujen ‘harmaapajuihin’. Mainituista pajuista villapaju on leveälehtisin ja matalin. Villapaju on vaatelias tundra- ja tunturikasvi, joka kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Hedekasvien kukkiminen on hyvin näyttävä. Villapajun tanakat, harittavat ja ruskeat oksat ovat varsinkin nuorina tiheään villakarvaisia. Villapajun alalajilla, harvinaisella nystypajulla (ssp. glandulifera), on nystyreunaiset, kapeammat lehdet ja suhteellisen isot, kauan säilyvät nystyreunaiset korvakkeet.

Pajut ovat kaksikotisia, hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, villapaju yleisesti kalvaspajun (S. hastata) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Myös villapajua on kaupan puutarhaliikkeissä. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta. Suomessa pajulajeja on noin 20, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page