© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Virpapaju

Salix aurita

  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas. 0,5–2,5 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot paksuja, melko runsas- ja tiheäkukkaisia, norkkoperä lyhyt ja pienilehtinen. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu pieni, tummakärkinen, karvainen. Heteitä 2, palhojen tyvi karvainen. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin harmaakarvainen.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Korvakkeet isoja, munuaismaisia, sahalaitaisia, kauan säilyviä. Lehtilapa 2,5–5 cm, vastapuikea, vinokärkinen, poimulaitainen, ehyt tai matalanyhäinen, päältä tummanvihreä, himmeä, kurttuinen, harvakarvainen, alta vaalea, tiheäkarvainen, korkosuoninen. Suonipareja 7–9.
  • Silmut: Kierteisesti. Pieniä, leveänpuikeita, pyöreäkärkisiä vaalean–punaruskeita, harvakarvaisia tai kaljuja.
  • Hedelmä: Vaaleanruskea, karvainen kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Korpireunukset, kosteat pensaikkoniityt, kalliosoistumat, rannat, metsien ja peltojen reunat, teiden varret.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Virpapaju on harittavaoksainen, hieman risuisen näköinen pensas. Vanhat oksat ovat ruskeanharmaita, yleensä kaljuja ja kuoren alta harjuisia. Nuoret versot ovat punaruskeita, hennohkoja ja harvaan karvaisia tai kaljuja. Niin kuin useimmat pajumme, virpapajukin kukkii ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa hyvin yleinen virpapaju on kasvupaikan suhteen vaatimaton. Virpapaju saattaa risteytyä ainakin kiiltopajun (S. phylicifolia), ahopajun (S. starkeana) ja harvinaisesti myös mustuvapajun (S. myrsinifolia) kanssa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page