© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Vuorijalava

Ulmus glabra

  • Heimo: Jalavakasvit – Ulmaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Puu. 15–25 m. Juurivesaton.
  • Kukka: Pieni, säteittäinen, lyhytperäinen. Kehä erilaistumaton, ruskehtava, yhdislehtinen, 4–5-liuskainen. Heteitä 4–5, harvoin 8–10, ponnet sinipunaisia. Yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukinto tiheä. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia. Lapa leveän soikea–vastapuikea (leveimmillään keskikohdan yläpuolelta), 10–18 cm, pitkäksi kärjeksi suippeneva, toissahainen, päältä karhea, tyvestä yleensä epämukainen. Suonipareja 15–18, sivusuonista suuri osa kärjestä 2-haaraisia.
  • Silmut: Tummanruskeita ja karvaisia, lehtisilmut teräväkärkisiä ja suippoja, munanmuotoisia, kukkasilmut pyöreähköjä.
  • Hedelmä: Lyhytperäinen (5 mm tai vähemmän), vaaleanruskea, leveälti siipipalteinen, pyöreähkö (16–30 × 14–20 mm) pähkylä. Siipipalteen reuna kalju, siemen keskellä.
  • Kasvupaikka: Lehdot, erityisesti kallionaluslehdot. Myös koristepuu, usein viljelykarkulainen. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Huhti–toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu koko Suomessa, myös Ahvenanmaalla.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kaksi jalavalajia. Niistä vuorijalava on vaatelias, kivikkoisten, mutta runsasravinteisten rinnelehtojen tai puronvarsilehtojen jalopuu. Turvemaiden siitepölystötutkimukset osoittavat, että se kasvoi 5.000–6.000 vuotta sitten nykyistä paljon pohjoisempana. Silloin, ns. lämpökaudella, Suomen ilmasto oli nykyistä huomattavasti lämpimämpi.

Jalavat ovat ennen lehtimistä kukkivia puita. Paras tuntomerkki on lehtien epämukaisuus. Kukat ovat pieniä, kaksineuvoisia, aikaisheteisiä ja tuulipölytteisiä. Vuorijalava on komea koristepuu ja sen lujaa ja kestävää puuta on käytetty myös huonekalupuuna.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page