© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita.
All rights reserved.

Akansieni

Chlorophyllum rhacodes

  • Heimo: Agaricaceae
  • Suku: Chlorophyllum
  • Syötävyys: O** – keittämisen jälkeen hyvä ruokasieni
  • Samannäköisiä lajeja: ukonsieni, ruskokärpässieni, rusokärpässieni
  • Lakki: 10–15 cm leveä, nuorena munamainen, kasvaessa laakenee ensin kuperaksi, sitten laakeaksi. Pohjaväri vaaleanharmaanruskea, täynnä suuria nahkamaisia tummanruskeita suomuja. Keskeltä suomut niin kiinni toisissaan, että se on tasaisen tummanruskea. Heltat tiheässä, irtotyviset, valkoiset, kosketeltaessa punertuvat.
  • Jalka: 10–20 cm pitkä, 1–2 cm paksu, hoikka, sileä, vaaleanharmaa, tasapaksu, mutta tyvestä sipulimaisesti pullistunut. Rengas iso, valkoinen, kaksinkertainen, irtonainen.
  • Malto: Valkoista, hohkaista, leikkauspinnoilta punertuvaa.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto, hieman hapan tai karvas.
  • Haju: Hieman tunkkainen.
  • Kasvupaikka: Ravinteikkaat maat, lehdot, lehti- ja havumetsät, laidunmetsät, metsäniityt, puutarhat, karike, muurahaispesät. Lahottaja. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–syyskuu.
  • Säilytys: Kuivaus, pakastus.

Akansieni kasvaa melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaistuen pohjoista kohden. Pohjoisin havainto on tehty Utsjoelta. Akansieni viihtyy puutarhoissa, pihapiireissä, lehdoissa, ja kuusivaltaisissa tuoreissa metsissä, erityisesti neulaskarikkeella. Sen voi löytää myös muurahaispesistä. Akansieni on karikkeen lahottaja, kuten ukonsienikin, eikä siksi ole sidoksissa mihinkään tiettyyn puulajiin.

Vaikka akansieni muistuttaa ulkonäöltään ja ekologialtaan paljolti ukonsientä, se ei maussa vedä vertoja tälle harvinaiselle puolisolleen. Akansieni ei ole yhtä imelän makuinen kuin ukonsieni ja huonosti kypsennettynä jopa hieman karvas. Hohkaisen jalan voi pilkkoa keittoon tai kuivattaa ja jauhaa mausteeksi. Akansieni on usein niin kookas, että sieniateriaan riittää jo yksikin sieni. Akansieni saattaa aiheuttaa huonosti kypsennettynä herkkävatsaisille vatsanväänteitä.

Akansienen saattaa sekoittaa ukonsieneen (Macrolepiota procera) sekä ruso- (Amanita rubescens) ja ruskokärpässieneen (A. rubescens). Akansieni on ukonsientä hieman pienempi, ja sen jalka on sileä ja yksivärisen vaalea. Ukonsienen jalka on tummanruskeiden suomuvöiden kirjavoima. Akansienen malto punertuu leikkauspinnoilta, toisin kuin valkomaltoisen ukonsienen. Ruso- ja ruskokärpässienellä on jalassa tasaisen vaaleaa väriä ja lakissa vaaleita laikkuja tummalla pohjalla, eli toisinpäin kuin akansienellä. Rusokärpässienen malto on hieman punertavaa kuten akansienenkin. Ukonsieni on herkullinen ruokasieni sellaisenaan, rusokärpässieni on keittämisen jälkeen hyvä ruokasieni ja ruskokärpässieni on myrkyllinen. Jos et ole varma sienilajin määrittämisestä, jätä sieni metsään.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page