Syötävyys
X – syötäväksi kelpaamaton
Näköislajit
koivuhelokka (viimeinen kuva), kangaskarvaslakki (kuvat 4,5,6)
Lakki
1–5 cm leveä, laakean kupera, kullankeltainen, pinta hiekkaisen näköinen, heikosti kosteusmuuntuva. Heltat melko tiheässä, tasa- ja kapeatyviset, kullankeltaiset.
Jalka
2–6 cm pitkä, ohut (2–6 mm), lakin värinen.
Malto
Kellertävää.
Itiöpölyn väri
Ruskea.
Maku
Mieto.
Haju
Heikko.
Kasvupaikka
Lehtipuiden lahopuulla, yksittäin, melko yleinen Etelä-Lappiin asti. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Heinä–lokakuu.

Hietalakit ovat muutaman lajin käsittävä ruskeaitiöinen helttasieniryhmä. Niille on tyypillistä lakin ”hiekkaisuus”, mikä johtuu pintakelmun pallomaisista soluista. Yleensä suvun lajit ovat hyvin pieniä, mutta isohietalakki voi olla jopa viisisenttinen, ei kuitenkaan kovin iso, niinkuin nimi antaa ymmärtää. Se on myös hietalakeista yleisin. Pienen kokonsa ja yksittäisen kasvutapansa vuoksi hietalakkeja ei pidetä ruokasieninä.

Kangaskarvaslakki & Koivuhelokka

Gymnopilus penetrans & Pholiota tuberculosa

Isohietalakki muistuttaa kangaskarvaslakkia ja koivuhelokkaa, mutta pintakelmun isohietalakin pinnan ryynimäinen rakenne on selvänä erona. Kangaskarvaslakin erona vielä se, että se kasvaa havupuilla.

Isohietalakki

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji