© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Isojuurekas

Clitocybula platyphylla

  • Tieteellinen synonyymi: Megacollybia platyphylla
  • Heimo: Marasmiaceae
  • Suku: Clitocybula
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: mustavahakas, koivulahorusokas, harmaajuurekas, nuijamalikka
  • Lakki: 5–15 cm leveä, aluksi kupera, nopeasti laakeneva, lopuksi tasaisen laakea, harmaanruskea, kuiva, voimakkaasti säikeinen, keskustasta usein suomuttuva. Heltat kolotyviset, melko harvassa, vaaleanharmaat.
  • Jalka: 3–10 cm pitkä, melkein tasapaksu (1–2 cm) (tyveen päin hieman paksuneva), kellan harmaanvalkoinen, tyvessä voimakkaita, valkoisia rihmastojänteitä.
  • Malto: Valkoista, ohutta.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Lehti- ja sekametsät, lehtilahopuilla, erityisesti koivulla. Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Kesä–syyskuu.

Isojuurekas on yleinen, mutta yksittäin kasvava sieni, joka kasvaa jo keskikesästä lähtien erilaisissa lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sitä on joskus pidetty syötävänä ja sopivana tarjokkaana niukkaan keskikesän sienilajistoon, mutta siitä voi aiheutua vatsavaivoja ja kaiken lisäksi se on varsin mauton, joten sitä ei kannata kerätä. Sen voi sekoittaa erinomaiseen ruokasieneen, mustavahakkaaseen (Hygrophorus camarophyllus), joka kasvaa kuitenkin havumetsien sammalikoissa ja sillä on johteiset, paksut heltat ja miellyttävä, parfyyminen tuoksu.

Isojuurekas saattaa muistuttaa koivulahorusokasta (Pluteus cervinus). Sekin kasvaa lehtilahopuilla (joskus myös havupuilla). Sen heltat ovat kuitenkin tiheässä ja irtotyviset, vanhemmiten punertavat (sieni punertavaitiöinen) ja sieni haisee retikkamaiselta. Koivulahorusokasta on pidetty aiemmin syötävänä ruokasienenä, ei kuitenkaan kovin laadukkaana. Nuijamalikka (Ampulloclitocybe clavipes) on hieman saman värinen, mutta selvästi pienempi, jalka nuijamainen ja heltat johteiset. Lisäksi se on hyvin vetinen ja kasvaa metsän karikkeessa, sammalikossa tai heinikossa, usein polkujen varsilla. Nuijamalikka voi aiheuttaa alkoholin kanssa myrkytyksen.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page