© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Kangashapero

Russula decolorans

  • Heimo: Russulaceae
  • Suku: Haperot – Russula
  • Syötävyys: ** – hyvä ruokasieni, Eviran suosittelema
  • Näköislajit: isohapero, viinihapero, keltahapero,
  • Lakki: 5–15 cm leveä, nuorena puolipallomainen, vanhemmiten laakeneva, lopulta hieman kuoppakeskustainen, reunoilta hienouurteinen, kosteana tahmea. Pintakelmu nuorena oranssinpunainen tai punakeltainen, vanhemmiten haalistuva. Heltat tiheässä, kapeat, kolotyviset, nuorena melkein valkoiset, myöhemmin kermankeltaiset ja ruskeatäpläiset, lopulta likaisen harmahtavat.
  • Jalka: 5–12 cm pitkä, tasapaksu (1–2,5 cm) tai tyveä kohti levenevä, nuorena valkoinen, täyteinen ja kiinteä, vanhempana harmaantuva ja sisältä hohkainen.
  • Malto: Valkoista, haurasta, vanhemmiten harmaantuu ensin jalasta, sitten lakista. Leikkauspinnalta ensin punertuu hieman, sitten harmaantuu.
  • Itiöpölyn väri: Vaalean okrankeltainen.
  • Maku: Mieto, nuorissa yksilöissä lievästi kirpeä.
  • Haju: Heikko, kuivahtaneissa yksilöissä hennosti hunajainen.
  • Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, rämeet, kalliomänniköt, tunturikoivikot. Männyn, tuntureilla koivun juurisieni. Koko Suomi.
  • Satoaika: Heinä–syyskuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus.

Kangashapero kasvaa hyvin yleisenä ja runsassatoisena koko maassa karuilla kankailla ja sekametsissä. Laji ei kavahda pientä kuivuuttakaan, joten sitä voi löytää helposti korillisenkin, vaikkei muita sieniä juuri näy. Kangashapero on varsinkin Keski- ja Pohjois-Suomessa satoisimpia sieniämme, joten sitä kannattaa kerätä säilöttäväksi asti. Se on kuitenkin valitettavan usein toukkainen. Kangashapero on hyvä ruokasieni, joka sopii paistettavaksi ilman esikäsittelyä.

Kangashapero on satoisa ja helposti tunnistettava laji, joten se sopii hyvin myös aloittelijan sienikoriin. Kangashaperon kaltaisia harmaantuvamaltoisia, oransseja tai tiilenpunaisia haperoita ei maassamme juuri ole, joskin punaiset haperot voivat haalistuneena näyttää punakellertävältä. Hyvä tuntomerkki on kangashaperon mallon harmaantuminen leikkauspinnalta ja sienen vanhetessa. Kangashaperon lisäksi keltalakkisen keltahaperon (R. claroflava) ja viininpunalakkisen viinihaperon (R. vinosa) malto harmaantuu. Näiden kolmen lajin lakkien värit ovat niin erilaisia, että niitä tuskin voi sekoittaa keskenään. Myös keltahapero ja viinihapero ovat hyviä ruokasieniä.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page