© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Kangaspalsamirousku

Lactarius mammosus

  • Heimo: Russulaceae
  • Suku: Rouskut – Lactarius
  • Syötävyys: * – kelvollinen ruokasieni
  • Näköislajit: kangasrousku, lakritsirousku, pikkurousku, sikurirousku, viitapalsamirousku
  • Lakki: 4–12 cm leveä, nuorena kupera ja usein nipukallinen, laakeneva, vanhana kuoppakeskustainen, huopamainen, kuiva, himmeä, kosteana vyöhykkeellinen. Harmaanruskea, violetinvivahteinen, tummanruskea tai ruskea. Heltat melko tiheässä, tasatyviset, ohuet, aluksi valkeahkot, myöhemmin okrankellertävät.
  • Jalka: 3–7 cm pitkä, tasapaksu (0,5–2 cm), lakkia vaaleampi, harmaankellertävä tai okravivahteinen, valkohärmäinen, nuorena täyteinen, vanhemmiten hohkainen, lopulta lähes ontto.
  • Malto: Valkeaa, ruskeavivahteista, haurasta, ohutta.
  • Maitiaisneste: Pysyvästi valkoista.
  • Itiöpölyn väri: Okrankeltainen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Miellyttävän imelä, kookosta muistuttava. Itiöemien välillä eroa tuoksun voimakkuudessa, joskus lähes tuoksuttomia.
  • Kasvupaikka: Karukkokankaat, kalliometsät, metsäteiden ja polkujen varret, vähäravinteiset hiekkamaat. Männyn ja koivun juurisieni. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–syyskuu.
  • Säilöntä: Suolaus sekasienenä. Voidaan säilöä kaikin tavoin.

Kangaspalsamirousku kasvaa karuissa kangasmetsissä, tallatuilla poluilla ja kallioilla, mutta myös hyvin märillä paikoilla kuten soiden reunamilla. Laji on yleisempi pohjoisessa kuin Etelä-Suomessa, mutta tunturipaljakoilla sitä ei enää tavata. Kangaspalsamirouskua saattaa ajoittain kasvaa runsaastikin pieninä rykelminä männyn ja koivun seurassa. Kangaspalsamirouskua ei tarvitse esikäsitellä, mutta jos haluaa laimentaa sen makua, rouskusaaliin voi kiehauttaa. Maukkaamman aterian kuitenkin saa, kun laittaa sienet suoraan pannulle paistumaan.

Kangaspalsamirouskun saattaa sekoittaa muihin pieniin ruskeisiin rouskuihin kuten sikuri- (L. camphoratus), kangas- (L. rufus), pikku- (L. tabidus) ja lakritsirouskuun (L. helvus). Pikkurousku on vaaleampi ja hennompi. Kangasrousku on miltei hajuton, mutta polttavan makuinen ja piparkakunruskea. Sikurirousku tuoksuu etenkin kuivahtaneena sikurilta. Sikurirouskun heltat ovat tummemmat kuin muilla pienillä ruskeilla rouskuilla. Kookoksentuoksuinen viitapalsamirousku on pienempi, ohutmaltoisempi, lihanpunertavan ruskea ja kasvaa koivun seuralaisena, jopa nurmikoilla. Lakritsirouskun maitiaisneste on muista rouskuista poiketen vesikirkasta. Lakritsirouskua lukuun ottamatta nämä näköislajit ovat syötäviä ruokasieniä keittämisen jälkeen.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page