© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kangaspalsamirousku

Lactarius mammosus

  • Heimo: Haperot ja rouskut – Russulaceae
  • Suku: Rouskut – Lactarius
  • Syötävyys: * – syötävä ruokasieni
  • Samannäköisiä lajeja: kangasrousku, lakritsirousku, pikkurousku, sikurirousku
  • Lakki: 4–12 cm leveä, nuorena kupera ja usein nipukallinen, vanhempana laakenee suppilomaiseksi, vanhana kuoppakeskustainen, huopamainen, kuiva, himmeä, kosteana vyöhykkeellinen. Harmaanruskea, violetinvivahteinen, tummanruskea tai ruskea. Heltat melko tiheässä, tasatyvisiä, ohuita, aluksi valkeita, myöhemmin kellertyviä.
  • Jalka: 3–7 cm pitkä, tasapaksu (0,5–2 cm), lakkia vaaleampi, harmaankellertävä tai okravivahteinen, valkohärmäinen, nuorena täyteinen, vanhemmiten hohkainen, lopulta lähes ontto.
  • Malto: Valkeaa, ruskeavivahteista, haurasta, ohutta.
  • Maitiaisneste: Pysyvästi valkoista.
  • Itiöpölyn väri: Okrankeltainen.
  • Maku: Mieto, jälkimaku karvas tai kirpeä.
  • Haju: Miellyttävän imelä, kookosta muistuttava. Yksilöiden välillä eroa tuoksun voimakkuudessa.
  • Kasvupaikka: Karukkokankaat, kalliometsät, metsäteiden ja polkujen varret, vähäravinteiset hiekkamaat. Männyn ja koivun juurisieni. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–syyskuu.
  • Säilytys: Suolaus sekasienenä. Voidaan säilöä kaikin tavoin.

Kangaspalsamirousku kasvaa karuissa kangasmetsissä, tallatuilla poluilla ja kallioilla, mutta myös hyvin märillä paikoilla kuten soiden reunamilla. Laji on yleisempi pohjoisessa kuin Etelä-Suomessa, mutta tunturipaljakoilla sitä ei enää tavata. Kangaspalsamirouskua saattaa ajoittain kasvaa runsaastikin pieninä rykelminä männyn ja koivun seurassa. Kangaspalsamirouskua ei välttämättä tarvitse esikäsitellä, mutta jos haluaa laimentaa sen kirpeää makua, rouskusaaliin voi kiehauttaa. Maukkaamman aterian kuitenkin saa, kun laittaa sienet suoraan pannulle paistumaan.

Kangaspalsamirouskun saattaa sekoittaa muihin pieniin ruskeisiin rouskuihin kuten sikuri- (L. camphoratus), kangas- (L. rufus), pikku- (L. tabidus) ja lakritsirouskuun (L. helvus). Pikkurousku on vaaleampi ja hennompi. Kangasrousku on miltei hajuton, mutta polttavan makuinen ja punaisempi. Sikurirousku tuoksuu etenkin kuivahtaneena sikurilta, kangaspalsamirousku kookokselta. Sikurirouskun heltat ovat tummemmat kuin muilla pienillä ruskeilla rouskuilla. Lakritsirouskun maitiaisneste on muista rouskuista poiketen kirkkaan veden väristä. Lakritsirouskua lukuun ottamatta nämä näköislajit ovat syötäviä ruokasieniä keittämisen jälkeen.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page