© Copyright: Kuvat: Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Kantonapanahikas

Xeromphalina campanella

  • Heimo: Mycenaceae
  • Suku: Napanahikkaat – Xeromphalina
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: metsänapanahikas (viimeinen kuva)
  • Lakki: 0,5–1,5 cm leveä, sateenvarjomainen–kellomainen, keskusta navallinen, oranssin–ruosteenruskea, reunat vaaleammat, keskustaan asti läpisäteinen, kosteusmuuntuva. Heltat rusehtavankeltaiset, harvassa, pitkäjohteiset.
  • Jalka: 1–4 cm pitkä, kapea (1–2 mm), usein käyrä, latva kellanruskea, tyvi mustanruskea, tyvessä ruosteenkeltainen rihmastopallo.
  • Malto: Hyvin ohutta, sitkeää.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Havu- ja sekametsien havulahopuilla, kannoilla ym. Usein isoina parvina parvina jo loppukeväästä lähtien. Yleinen lähes koko maassa. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Touko–marraskuu.

Kantonapanahikas on yleinen sieni, jota voi löytää keväästä syksyyn. Tunnusomaisesti se kasvaa isona parvena havupuun kannon ympärillä. Syötäväksi näin pienestä sienestä ei ole.

Metsänapanahikas

Xeromphalina fraxinophila

Napanahikkaitten suvun metsänapanahikas muistuttaa kantonapanahikasta, mutta on selvästi pitkäjalkaisempi ja kasvaa yksittäisenä metsämaalla. Metsämaalla kasvavia napanahikaslajeja on muitakin lajeja, osa niistä on karvaan makuisia, osa mietoja. Sienien lajinimissä ‘napa’ ilmaisee, että kyseisen sienen lakin keskellä on selvästi erottuva kuoppa (painauma, napa), typillisimpinä esimerkkeinä napanahikkaat ja napalakit.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page