Kyyhkyhapero, R. cyanoxantha

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Koivuhapero

Russula aeruginea

  • Heimo: Russulaceae
  • Suku: Haperot – Russula
  • Syötävyys: ** – hyvä ruokasieni
  • Näköislajit: kyyhkyhapero (kuva 10), laidunhapero, sillihapero, vihersillihapero (kuva 11), raudushapero (kuva 12)
  • Lakki: 4–12 cm leveä, nuorena kupera, vanhemmiten laakeneva, lopulta hieman kuoppakeskustainen, tahmea, kiiltävä, reunoilta hieman uurteinen. Pintakelmu oliivin-, ruohon- tai harmaanvihreä, vanhemmiten etenkin reunoilta haalistuva, keskeltä tummin. Heltat tiheässä, tasatyviset, usein haaraiset, nuorena valkoiset, myöhemmin vaaleankeltaiset ja kehämäisesti ruskealaikkuiset.
  • Jalka: 4–10 cm pitkä, tasapaksu (1–2 cm) tai tyveen päin suippeneva, valkoinen, varsinkin tyvestä ruskealaikkuinen, vanhempana jalkaan ilmestyy ruosteenruskeita laikkuja. Nuorena kiinteä ja täyteinen, vanhana hohkainen.
  • Malto: Valkoista, haurasta, vahingoittuneista kohdista kehämäisesti ruosteenruskealaikkuista.
  • Itiöpölyn väri: Kermankeltainen.
  • Maku: Mieto, heltoissa kirpeä.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Koivikot, sekametsät, kuusikot, hiekkatiet, puistot, pihapiirit. Kuusen ja koivun juurisieni. Koko Suomi.
  • Satoaika: Kesä–lokakuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus.

Koivuhapero kasvaa hyvin yleisenä koko maassa lehdoissa, sekametsissä, kuusikoissa, puistoissa ja polkujen varsilla koivun ja kuusen seuralaisena. Sen satokausi alkaa jo varhain juhannuksen tienoilla ja jatkuu lokakuulle. Varsinkin nuorien helttojen maku saattaa olla maistettaessa hivenen kirpeä, mutta kirpeys häviää kypsennettäessä.

Kyyhkyhapero & Vihersillihapero & Raudushapero

Russula cyanoxantha & R. elaoedes & R. atroglauca

Koivuhaperon saattaa sekoittaa toisiin vihertäviin haperoihin, kuten kyyhky- (R. cyanoxantha), laidun- (R. medullata), vihersilli- (R. elaoedes) tai raudushaperoon (R. atroglauca). Laidunhaperon lakin keskustassa on hentoa punertavaa väriä. Vihersillihaperon tunnistaa himmeän mattapintaisesta, kiillottomasta lakista, sillin tai keitetyn ravun tuoksusta ja mallon ruskettumisesta leikkauspinnoilta. Sillihaperot ja kyyhkyhapero ovat erinomaisia ruokasieniä kaikin tavoin valmistettuna. Suomessa kasvaa myös muita vihreitä haperoita, jotka ovat usein hankalia erottaa koivuhaperosta, mutta tällä ei ole syötävyyden kannalta merkitystä.

Myös kavalakärpässienen (Amanita phalloides) voi sekoittaa koivuhaperoon, jos tuijottaa vain lakin väriä.
Kavalakärpässienen jalka on valkoinen, rusehtavavöinen ja sen yläosassa on ohut, usein repeytynyt rengas. Jalan tyvi on turvonnut ja tupellinen. Kavalakärpässieni on tappavan myrkyllinen.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page