© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita.
All rights reserved.

Koivunkantosieni

Kuehneromyces mutabilis

  • Heimo: Strophariaceae
  • Suku: Kantosienet – Kuehneromyces
  • Syötävyys: *** – erinomainen ruokasieni
  • Samannäköisiä lajeja: kevätkantosieni, myrkkynääpikkä
  • Lakki: 3–7 cm leveä, nuorena kupera, myöhemmin laakeneva, usein hieman keskuskohoumallinen, voimakkaasti kosteusmuuntuva, kuivuessaan keskustasta lähtien vaaleneva, reunoilta läpisäteinen, sileä, tahmea. Väri kosteana kellanruskea, kuivana keltainen. Usein kosteusmuuntuvat sienet ovat jotakin tältä väliltä, joten niissä voi olla sekä tummemman että vaaleamman kellanruskean alueita. Heltat melko tiheässä, tasatyviset tai hiukan johteiset, nuorena vaaleat, myöhemmin itiöpölyn kanelinruskeaksi värjäämät.
  • Jalka: 4–10 cm pitkä, tasapaksu, solakka (0,3–1 cm), usein käyrä, sitkeä, renkaallinen, vaaleanruskea, tyvipuolelta tummempi. Kalvomaisen vaalean renkaan alapuolelta tiheään ruskeasuomuinen. Rengas tummenee ja kuihtuu pois ajan myötä.
  • Malto: Vaaleaa, ohutta, jalassa sitkeää ja ruskehtavaa, lakissa kiinteää ja vaaleampaa.
  • Itiöpölyn väri: Ruosteenruskea.
  • Maku: Mieto, miellyttävä.
  • Haju: Heikko, aromaattinen, mausteinen, miellyttävä.
  • Kasvupaikka: Lehti- ja sekametsät, puistot, pihat. Lahoavilla lehtipuilla, usein koivuilla, joskus myös havupuilla. Itiöemät yhteenkasvaneina kimppuina. Lahottaja. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Kesä–lokakuu.
  • Säilytys: Kuivaus, pakastus. Voidaan säilöä monin tavoin. Vain lakit käytetään.

Koivunkantosieni kasvaa yleisenä lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja pihoilla koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta. Sitä on löydetty koivun seurasta jopa tunturikoivikoista. Koivunkantosieni on erinomainen ruokasieni, joka sopii erityisen hyvin keittoihin. Sitä jopa viljellään ruokasieneksi Japanissa ja Saksassa, ja Suomessakin on myynnissä viljeltyä koivunkantosientä kuivattuna ja säilykkeenä. Vain lakit käytetään, sillä jalat ovat hyvin sitkeitä. Parhaiten koivunkantosieni säilyy kuivattuna.

Koivunkantosienen saattaa sekoittaa tappavan myrkylliseen myrkkynääpikkään (Galerina marginata). Koivunkantosieni kasvaa yleensä lehtipuun lahokannoilla, myrkkynääpikkä havupuiden kannoilla. Myrkkynääpikkä on hennompi, epäselvemmin kosteusmuuntuva ja tuoksultaan heikosti jauhoinen. Myös myrkkynääpikän jalassa on rengas, mutta jalka renkaan alapuolella on vaalean silkkisäikeinen, kun taas koivunkantosienellä ruskeasuomuinen. Jos et ole tunnistuksesta varma, jätä sieni metsään!

Koivunkantosieni muistuttaa myös kevätkantosientä (K. lignicola). Kevätkantosieni ei ole myrkyllinen, mutta syötäväksi kelpaamaton. Se kasvaa laholla havu- ja lehtopuulla ja lastukoissa. Kevätkantosienen jalka on tummanruskea ja suomuton, koivunkantosieni on suomujalkainen.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page