© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kuusensuomuorakas

Sarcodon imbricatus

  • Heimo: Bankeraceae
  • Suku: Suomuorakkaat – Sarcodon
  • Syötävyys: X – käyttökelvoton
  • Näköislajit: männynsuomuorakas, sinijalkaorakas
  • Lakki: 10–20 cm leveä, nuorena kupera ja kuoppakeskustainen, reunat pitkään sisäänkiertyneet, vanhetessa reunat oikenevat, sitten laakenevat, lopulta laakean suppilomainen. Lakissa leveitä, karkeita, ruskeita suomuja, varsinkin lakin keskellä olevien suomujen kärjet siirottavat. Purppurasävyisen- tai harmaanruskea, pohjaväri vaaleampi, suomut tummempia. Lakin alapinnan piikistö, nuorena vaaleanharmaa, vanhana suklaanruskea, piikit melko pitkiä (0,5–1,2 cm).
  • Jalka: 5–10 cm pitkä, tasapaksu (1–3 cm), kova, aluksi valkeahko, myöhemmin rusehtava, täyteinen.
  • Malto: Nuorena valkoista, myöhemmin vaalean harmaanruskeaa, tasaväristä koko itiöemässä, kiinteää.
  • Itiöpölyn väri: Ruskea.
  • Maku: Nuorissa itiöemissä hieman karvas, vanhemmissa karvas.
  • Haju: Heikko, miellyttävä.
  • Kasvupaikka: Rehevät kuusikot, lehdot, sekametsät, havumetsät. Kuusen juurisieni. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus.

Kuusensuomuorakas kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaistuen pohjoista kohden. Sitä löytää parhaiten lehdoista, havumetsistä ja sekametsistä kuusen seurasta, yksittäin, pieninä ryhminä tai renkaina.

Kuusensuomuorakas ei kelpaa ruokasieneksi edes nuorena; jo nuoren lakin maku on karvas ja paha. Kuusensuomuorakkaan saattaa sekoittaa lähilajiinsa männynsuomuorakkaaseen (S. squamosus). Kuusensuomuorakas kasvaa kuusen seurassa, männynsuomuorakas puolestaan männiköissä ja kuivissa kangasmetsissä männyn seuralaisena. Kuusensuomuorakas on männynsuomuorakasta kookkaampi, suppilomaisempi ja pehmeämaltoisempi. Kuusensuomuorakkaan lakin suomut ovat suurempia ja harvemmassa, ja ne siirottavat yleensä vain lakin keskellä. Lajit opittiin erottamaan juuri siksi, että männyn lajin todettiin käyvän lankojen värjäykseen. Se myös todettiin hyväksi ruokasieneksi.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page