© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kuusensuomuorakas

Sarcodon imbricatus

  • Heimo: Bankeraceae
  • Suku: Suomuorakkaat – Sarcodon
  • Syötävyys: * – kelvollinen ruokasieni
  • Samannäköisiä lajeja: männynsuomuorakas, roso-orakas
  • Lakki: 10–20 cm leveä, nuorena kupera ja kuoppakeskustainen, reunoilta pitkään sisäänkiertynyt, vanhetessa oikenee reunoilta ja laakenee, lopulta suppilomainen. Lakissa leveitä, karkeita, ruskeita suomuja, varsinkin lakin keskellä olevien suomujen kärjet siirottavat. Purppurasävyisen- tai harmaanruskea, pohjaväri vaaleampi, suomut tummempia. Lakin alapinnalla piikistö, nuorena vaaleanharmaa, vanhana suklaanruskea, piikit melko pitkiä (0,5–1,2 cm).
  • Jalka: 5–10 cm pitkä, tasapaksu (1–3 cm), kova, aluksi valkea, myöhemmin rusehtava, täyteinen.
  • Malto: Nuorena valkoista, myöhemmin vaalean harmaanruskeaa, tasaväristä koko itiöemässä, kiinteää.
  • Itiöpölyn väri: Ruskea.
  • Maku: Nuorissa itiöemissä mieto, vanhemmissa karvas.
  • Haju: Heikko, miellyttävä.
  • Kasvupaikka: Rehevät kuusikot, lehdot, sekametsät, havumetsät. Kuusen juurisieni. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–syyskuu.
  • Säilytys: Kuivaus, pakastus.
  • Värjäys: Värjäyssieni. Rusehtavia värisävyjä.

Kuusensuomuorakas kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaistuen pohjoista kohden. Sitä löytää parhaiten lehdoista, havumetsistä ja sekametsistä kuusen seurasta, yksittäin, pieninä ryhminä tai renkaina.

Kuusensuomuorakas kelpaa ruokasieneksi vain nuorena; vanhan yksilön maku on kitkerä tai karvas. Sota-aikoina suomuorakkaidenkin käyttö ruokasieninä oli yleistä, sillä ne on helppo tunnistaa ja niiden itiöemät ovat suuria ja paksumaltoisia. Perinteinen ateria suomuorakkaista suutarinlohen tapaan syntyy, kun suomuorakkaat puhdistettuina kiehautetaan ja lisätään etikkaliemeen maustumaan muutamaksi päiväksi punasipulin, laakerinlehtien, tillin, sokerin ja maustepippurin kanssa. Sotien jälkeen kirjoitetuissa sienikirjoissa suomuorakkaita ei kuitenkaan juuri arvosteta ruokasieninä.

Kuusensuomuorakkaan saattaa sekoittaa lähilajiinsa männynsuomuorakkaaseen (S. squamosus). Kuusensuomuorakas kasvaa lehdoissa ja kangasmetsissä kuusen seurassa, männynsuomuorakas puolestaan männiköissä ja kuivissa kangasmetsissä männyn seuralaisena. Kuusensuomuorakas on männynsuomuorakasta kookkaampi, suppilomaisempi ja pehmeämaltoisempi. Kuusensuomuorakkaan lakin suomut ovat suurempia ja harvemmassa, ja ne siirottavat yleensä vain lakin keskellä. Molemmat suomuorakkaat ovat nuorena käyttökelpoisia ruokasieniä ja vanhempana käyttökelpoisia värjäyssieniä.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page