© Copyright: Kuvat: Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Laukkanahikas

Mycetinis scorodonius

  • Tieteellinen synonyymi: Marasmius scorodonius
  • Heimo: Marasmiaceae
  • Suku: Mycetinis
  • Syötävyys: ** – hyvä ruokasieni
  • Näköislajit: kuusenneulasnahikas, oksaratasnahikas
  • Lakki: 1–3 cm leveä, aluksi laakean kupera, sitten laakeneva, ohut- ja ryppypintainen, reuna aaltopoimuinen, hyvin vaalean nahanruskea, keskeltä ruskeampi. Heltat harvassa, tasatyviset, rusehtavan vaaleat.
  • Jalka: 1–4 cm pitkä, ohut (1–2 mm), sileä, kiiltävä, punaruskea, yläosasta vaaleampi, sitkeä.
  • Malto: Ohutta, vaaleaa.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Valkosipulin kaltainen, melko voimakas.
  • Kasvupaikka: Puistot, nurmikot, metsänreunat, lehdot, Etelä-Suomessa yleinen, harvinaistuu pohjoista kohti. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke. Ei vielä Lapissa.
  • Satoaika: Heinä–lokakuu.
  • Säilöntä: Kuivaus.

Laukkanahikas on pienuudestaan huolimatta kokeilemisen arvoinen ruokasieni. Lajinimen ‘laukka’ ei viittaa kavionkapseihin vaan sienen sipulimaiseen tuoksuun (kuten kasvimaailmassa ruoholaukka, nurmilaukka, karhunlaukka…). Laukkanahikkaan voimakas, valkosipulimainen aromi tuntuu maussakin ja tuo hyvän maustevivahteen kastikkeisiin ja keittoihin. Laukkanahikasta voi mainiosti kuivata ja kuivattuna säilöä lasipurkkeihin odottamaan ruokakäyttöä.

Kuusenneulasnahikas (Marasmiellus perforans) on samannäköinen, mutta selvästi pienempi ja kasvaa nimensä mukaisesti kuusen neulasilla. Lisäksi sen haju on voimakas, mätää kaalia muistuttava. Oksaratasnahikas (Marasmius rotula) on hieman pienempi, hajuton ja heltat kiinnittyvät jalan latvaa ympäröivään kaulukseen. Muitakin valkosipulin hajuisia nahikkaita on, mutta ne ovat eteläisten tammikoiden lajeja (esim. tammenlehtinahikas M. prasiosmus).

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page