© Copyright: Kuvat: Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Niittyvahakas

Cuphophyllus pratensis

  • Heimo: Hygrophoraceae
  • Suku: Holvivahakkaat – Cuphophyllus
  • Syötävyys *** – erinomainen ruokasieni
  • Näköislajit: lehtovahakas, keltavahvero, valevahvero
  • Lakki: 3–7 cm leveä, aluksi kupera–puolipallomainen, sitten laakeneva, leveän kartiomainen, myöhemmin laakea, keskustassa leveä kohouma, reuna voi vanhemmiten kaartua ylöspäin, pinta sileä, kuiva, himmeän oranssi–rusehtavan oranssi–aprikoosin värinen. Heltat harvassa, paksut, pitkäjohteiset, lakkia vaaleammat, kermanvaaleat, oranssinsävyiset.
  • Jalka: 3–10 cm pitkä, tasapaksu (4–20 mm), tyveen päin hiukan suippeneva, kuiva ja himmeä, lakkia vaaleampi, oranssinsävyisen valkoinen.
  • Malto: Valkeahkoa.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Niityt, kedot, laitumet, melko yleinen. Lähes koko maassa, Lapissa hyvin harvinainen. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus.

Niittyvahakas on keskikokoinen, oranssinkeltainen sieni, joka voi ensi näkemältä muistuttaa kantarellia (Cantharellus cibarius), mutta on selvästi heltallinen ja kasvaa niityillä, ym. lyhytruohoisilla paikoilla.
Kantarellin tapaan niittyvahakas on ruokasienenä aivan maittava. Harvinainen lehtovahakas (Hygrophorus nemoreus) kasvaa eteläisimmän Suomen lehtomaisissa paikoissa (erityisesti Ruissalon tammilehdoissa) ja sen haju on jauhomainen. Valevahvero (Hygrophoropsis aurantiaca) on tiheämpihelttainen ja sen jalka on keltaisempi.

Niittyvahakkaasta voi harvinaisena tavata myös valkoisen värimuodon (var. pallida), joka on aivan yhtä herkullinen kuin perusmuoto (var. pratensis). Pulma on siinä, että valkoisen muodon voi sekoittaa esim. valkoisiin malikoihin, jotka maultaan eivät ole läheskään niittyvahakkaan veroisia.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page