Syötävyys

X – syötäväksi kelpaamaton
Näköislajit

monet muut limaseitikit, mm. kangas- ja salolimaseitikki
Lakki

4–10 cm leveä, puolipallomainen tai matalan kartiomainen, laakeneva, limainen, oranssinruskea, matalasti keskuskohomallinen, keskusta tummempi, joskus oliivinsävyinen. Heltat vaalean harmahtavat–okranväriset, nuorena seitin peittämät, myöhemmin ruskettuvat, kolotyviset, melko tiheässä.
Jalka

4–10 cm pitkä, tasapaksu (1–2 cm), limainen, valkoinen (harvoin sinisävyinen).
Malto
Vaaleaa, kiinteää.
Itiöpölyn väri

Ruskea.
Maku

Mieto.
Haju

Heikko.
Kasvupaikka

Mäntykankaat, pohjoisessa myös tunturikoivikot, joissa sekapuuna mäntyä. Melko yleinen, tavataan koko maassa.
Satoaika

Elo–lokakuu.

Nummilimaseitikki kuuluu ns. limaseitikkeihin, joilla sekä jalka että lakki ovat limaiset. Kangaslimaseitikki (Cortinarius collinitus) on samannäköinen, mutta sitä tavataan kuusen seurassa (nummilimaseitikkiä männyn) ja sen jalka on sinivioletti ja kapeampi. Kuusen kanssa kasvavan salolimaseitikin (C. stillatitius) lakki on sameamman ruskea ja jalan lima siniviolettia. Jalan tyvi tuoksuu (muserra sormien välissä) hunajalta tai mehiläisvahalta. Myös nämä kaksi lajia kasvavat tunturikoivikoissa. Vaikka limaseitikkejä pidettiin joskus syömäkelpoisina, ei niitä enää suositella vaikean tunnettavuuden ja taksonomisen sekavuuden vuoksi.

Nummilimaseitikki

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji