© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Jarkko Korhonen.
All rights reserved.

Pohjanmesisieni

Armillaria borealis

  • Heimo: Physalacriaceae
  • Suku: Mesisienet – Armillaria
  • Syötävyys: (O)** – esikäsittelyn jälkeen hyvä ruokasieni
  • Lakki: 2–12 cm leveä, puolipallomainen, lopulta laakea, hunajankeltainen, keskeltä tummin ja tiheimmin ruskeasuomuinen, kosteana ja varsinkin vanhemmiten reunasta läpisäteinen. Heltat vaaleankeltaiset–kalpeanruskeat, tasatyviset tai lyhytjohteiset, nuorena renkaan suojaamat.
  • Jalka: 5–15 cm pitkä, tasapaksu, monesti kaareva kasvutavasta johtuen, valkoinen ylhäältä, tyveltä ruskeankellertävä, jokseenkin sileäpintainen. Jalan yläosassa pumpulimainen, alapinnaltaan ruskeapilkkuinen voimakas rengas.
  • Malto: Kellanvalkoista, ryhdikästä.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Makea, palaneen kumin kaltainen.
  • Kasvupaikka: Suurina tuppaina elävällä tai kuolleella lehti- tai havupuulla tuoreissa tai rehevämmissä kangasmetsissä, lehdoissa, puistoissa ja puutarhoissa. Lahottaja ja loinen. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–syyskuu.
  • Säilöntä: Suolaus, pakastus.

Pohjanmesisieni on kasvultaan sikäli erikoinen, että sen satokausi on voimakas, lyhyt ja maassamme etelästä pohjoiseen jokseenkin samoihin aikoihin syyskuun alussa. Yksittäisiä havaintoja pohjanmesisienestä on tehty jo heinäkuussa. Tavanomaisempaa on, että sitä näkee kiivaimman sesongin jälkeen syyskuun lopussa, jopa lokakuun puolella. Pohjanmesisieni kasvaa koko maassa lahottaen kaikenlaisia puita, niin eläviä kuin kuolleita lehti- ja havupuita.

Mesisienen voi havaita mustista paksuista rihmastojänteistä myös silloin, kun itiöemiä ei ole näkyvissä. On sanottu, että mesisienen lahottama puu, käytännössä puuhun levinnyt rihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiö on nimeltään bioluminesenssi ja tämä pitää paikkansa, joskin fosforinvihreä hehku on erittäin heikkoa ja mahdollista nähdä vain sysipimeissä olosuhteissa.

Mesisienet, niin pohjanmesisieni kuin muutkin mesisienilajit ovat hyviä ruokasieniä. Ne on syytä kiehauttaa lyhyesti esikäsittelyksi ennen ruuaksi valmistamista. Mesisienet voivat ilman esikäsittelyä tai huonosti kypsennettynä aiheuttaa vatsanväänteitä joillekuille. Samoin mesisienen metallimainen aromi tasoittuu kiehauttamalla. Mesisienistä käytetään ruuaksi vain nuoret, vielä kokonaan avautumattomat lakit. Jalka on kuituinen ja sitkeä, eikä sitä käytetä ruuaksi.

Pohjanmesisienen näköislajeja ovat ennen kaikkea muut mesisienilajit, Suomessa nuijamesisieni (Armillaria lutea) ja levinneisyydeltään ja muutenkin huonosti tunnettu mäntymesisieni (A. ostoyae). Harvinainen nevamesisieni (A. ectypa) ei muistuta juuri ollenkaan edellä mainittuja lajeja. Nuijamesisieni kasvaa tyypillisesti näennäisesti suoraan maasta ja enemmänkin yksittäin, ei tiiviinä tuppaina suoraan puulta, kuten pohjanmesisieni. Samoin nuijamesisienen jalka on selvästi nuijamainen, eli tyvestä paksuin. Sen jalan tyvi on selvästi keltainen, joskin pohjanmesisienenkin jalan tyvellä on usein keltaista, mutta ei niin voimakkaana. Nuijamesisienen sesonki on pohjanmesisienen kasvuryöpsähdyksestä noin parin viikon päästä, jolloin niitä voi nähdä satojen, jopa tuhansien itiöemien laajoina mattoina nurmikoilla. Kaikki mesisienet ovat ruokasienenä samanarvoisia.

Kannoilla ja lahopuulla kasvaa muitakin tupastavia suomulakkisia lajeja. Pörhösuomuhelokan (Pholiota squarrosa) lakki on voimakassuomuinen ja jalka suomuinen, heikkorenkainen; pohjanmesisienen jalka on sileä ja rengas paksu, villainen. Koivunkantosienellä (Kuehneromyces mutabilis) on nuorena lakissa suomumaista suojusjätettä, mutta alta erot mesisieneen ovat viimeistään selvät: koivunkantosienen rengas on kalvomainen, heikko ja jalka törrösuomuinen sekä itiöpölyn ja helttojen väri on ruskea, kuten pörhösuomuhelokallakin, mesisienten itiöpöly on valkoista. Pörhösuomuhelokka ei kelpaa ruuaksi, koivunkantosieni on hyvä ruokasieni, kunhan sen osaa erottaa täysin varmasti samannäköisestä myrkkynääpikästä (Galerina marginata).

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page