Syötävyys
X – syötäväksi kelpaamaton
Näköislajit
tinahiippo (M. polygramma)
Lakki
1–5 cm leveä, kartiomainen–kellomainen, keskuskohoumallinen, harmahtavan kermanvärinen–harmaanruskea, nuorena tummin, läpisäteinen, himan ryppyinen. Heltat valkeahkot–harmahtavat, joskus vanhemmiten punavivahteiset, kolotyviset, helttojen välissä pieniä poimuja.
Jalka
3–15 cm pitkä, ohut (1–6 mm), tumman harmahtava–vaalean kermanvärinen, usein kierteinen, sileä, toisinaan juurehtiva.
Malto
Vaaleaa, ohutta.
Itiöpölyn väri
Valkoinen.
Maku
Mieto, selvästi jauhomainen.
Haju
Heikko, joskus hieman jauhomainen.
Kasvupaikka
Lehtipuiden kannoilla ja lahopuulla, usein elävälläkin puulla, pieninä tuppaina. Hyvin yleinen koko maassa.
Satoaika
Kesä–lokakuu.

Hiippoja Suomessa tunnetaan yli 70 lajia. Yleensä niiden itiöemät ovat pieniä, mutta poimuhiippo on niistä kookkaimpia ja voi kasvaa viisisenttiseksi. Kokonsa vuoksi se on helppo erottaa muista hiipoista. Helttojen välissä näkyy pieniä poimuja, josta laji on saanut nimensä. Hiipot eivät ole ruokasieniä pienen kokonsa vuoksi.

Poimuhiippo

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji