Syötävyys
X – syötäväksi kelpaamaton
Näköislajit
– – – – –
Lakki
1–3 cm leveä, aluksi kupera, nopeasti laakeneva, navallinen–suppilomainen, reuna keskustaan asti läpisäteinen ja aaltopoimuinen, kellanruskea, haalistuu lähes valkoiseksi. Heltat hyvin harvassa, johteiset, kellanvalkoiset.
Jalka 1–3 cm pitkä, ohut (2–3 mm), suora, rusehtava.
Malto
Ohutta, vaaleaa.
Itiöpölyn väri
Valkoinen.
Maku
Mieto.
Haju
Heikko.
Kasvupaikka
Koko maassa hyvin yleisenä soilla, ojien pientareilla, turvemailla, sammaloituneilla lahopuilla, savimailla. Rihmasto elää symbioosissa viherlevän kanssa. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Touko–lokakuu.

Poimunapalakkia tavataan keväästä syksyyn. Se kuuluu ns. jäkälöityneisiin helttasieniin eli sieniin, jotka muodostavat jäkälää yhdessä viherlevän kanssa. Poimunapalakin tyvellä näkeekin vihreää ryynimäistä kasvustoa, viherlevää (Botrydina). Ilmiö katsotaan usein sopeutumaksi pohjoisiin, arktisiin olosuhteisiin. Tällaisia sienilajeja on muitakin. Mitättömän kokoisena poimunapalakki ei käy ruokasieneksi. Sitä on kutenkin joskus kerätty suppilovahverona, josta se eroaa selvästi väreiltään, kooltaan ja kasvupaikoiltaan.

Poimunapalakki

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji