© Copyright: Kuvat: Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Polkurisakas

Inocybe lacera

  • Heimo: Inocybaceae
  • Suku: Risakkaat – Inocybe
  • Syötävyys: † – lievästi myrkyllinen
  • Näköislajit: kangasrisakas, sirorisakas ja moni muukin risakaslaji
  • Lakki: 2–4 cm leveä, aluksi kupera, myöhemmin laakeneva, tylpästi keskuskohoumallinen, pienisuomuinen, tummanruskea, sitten vaaleneva. Heltat tiheässä, rusehtavat, kolo–tasatyviset.
  • Jalka: 2–4 cm pitkä, hoikka (3–5 mm), rusehtava, lakkia vaaleampi.
  • Malto: Rusehtavaa.
  • Itiöpölyn väri: Ruskea.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Kuivilla kankailla, poluilla, pihamailla, hiekkaisilla paikoilla, hyvin yleinen koko maassa. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Kesä–lokakuu.

Risakkaat on laaja suku. Suomessa tavataan runsaat sata risakaslajia. Niihin ei kuulu ruokasieniä. Päinvastoin, joitakin risakkaita pidetään myrkyllisinä. Polkurisakkaan myrkyllisyydestä ei ole varmaa tietoa, mutta missään nimessä sitä ei pidä kerätä ravinnoksi, eikä sen vähäpätöinen koko ei tähän houkuttelekaan. Polkurisakkaan tapaa jo keskikesästä lähtien hiekkaisilla paikoilla, esim. karhunsammaleen seassa. Myös tieleikkauksissa polkurisakas on yksi pioneerisienistä.

Risakkaiden tutkimus on kesken ja suvusta on viime vuosina kuvattu runsaasti uusia lajeja myös Suomesta. Monien risakaslajien tunnistaminen lajilleen vaatii mikroskooppia. Esim. polkurisakkaan itiöt paljastuvat mikroskoopilla luotimaisiksi – näköislajin, mäntykankailla kasvavan kangasrisakkaan (I. subcarpta) itiöt ovat muhkuraiset.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page