© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kososnen.
All rights reserved.

Punanuljaska

Gomphidius roseus

  • Heimo: Gomphidiaceae
  • Suku: Limanuljaskat – Gomphidius
  • Syötävyys: * – kelvollinen ruokasieni
  • Samannäköisiä lajeja: limanuljaska
  • Lakki: 2–5 cm leveä, aluksi kupera, sitten laakeneva, tahmea, hieman ryppyinen, ruusunpunainen. Heltat pitkäjohteiset, paksut, harvassa, aluksi harmaanvalkoiset, sitten tummanharmaat.
  • Jalka: 2–4 cm pitkä, 0,5–1 cm leveä, valkoinen. Yläosassa limainen, itiöistä mustuva vyöhyke, tyvi kellertävä–kellanpunainen.
  • Malto: Valkeahkoa.
  • Itiöpölyn väri: Mustahko.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Ei erityinen.
  • Kasvupaikka: Mäntykankaat, kasvaa nummitatin seurassa. Melko yleinen, voi tavata lähes koko maassa lukuun ottamatta paljakoita ja tunturikoivikoita. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus.

Punanuljaska tunnetaan erityisesti sen erikoisesta yhteydestään nummitattiin (Suillus bovinus); punanuljaska kasvaa käytännössä aina nummitattikasvustoiden liepeillä. Kyse voi olla joko symbioosisuhteesta tai loissuhteesta. Yleensä niitä on isossakin nummitattikasvustossa vain muutamia. Hyvin harvoin näkee punanuljaskaa ilman nummitattia, joskin tällöin nummitatti ei ole ilmeisesti vielä ehtinyt tuottaa itiöemiä punanuljaskan viereen.
Limanuljaskasta (Gomphidius glutinosus) punanuljaska eroaa pienemmällä koollaan ja ruusunpunaisella lakillaan, samoin yhteys nummitattiin on selvä ero. Isomman kokonsa lisäksi limanuljaska on pitkäjalkaisempi ja sen lakki on tumman siniharmaa. Punanuljaska on kohtuullisen hyvä ruokasieni, mutta niukkasatoisena ja pienikokoisena sillä ei ole suurta merkitystä. Limanuljaskaa sen sijaan käytetään ravintona monin paikoin.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page