© Copyright: Kuvat: Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Ripsimaatähti

Geastrum fimbriatum

  • Heimo: Geastraceae
  • Suku: Maatähdet – Geastrum
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: monet muut maatähdet kuten uurremaatähti (kuva 5) ja neulasmaatähti (kuva 6)
  • Itiöemä: 4–8 cm leveä, 6–8-liuskainen, itiöpallo perätön, rusehtavan harmaa, suuvarus ripsinen. Ulkosuojuksen liuskat valkeahkot, melko paksut.
  • Malto: Vaaleaa.
  • Itiöpölyn väri: Harmaanruskea.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Ei erityinen.
  • Kasvupaikka: Kalkkipaikkojen maaperillä havu- ja lehtimetsissä, puistoissa ja kasvittomilla paikoilla. Melko harvinainen. Etelästä Pohjois-Pohjanmaalle asti. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Heinä–lokakuu, edellisvuotisien itiöemien jäänteitä näkyy vielä seuraavana keväänä.

Maatähdet ovat ihan itsensä näköisiä ja maatähdiksi helppo tunnistaa. Lajilleen määrittäminen onkin jo vaativampaa. Maatähtiä on tavattu Suomessa kymmenkunta lajia. Kaikki ne ovat harvinaisenpuoleisia tai hyvin harvinaisia. Ripsimaatähti on yleisin kalkkialueiden maatähdistä, mutta sen voi tavata harvinaisena myös kalkkialueiden ulkopuolella. Maatähdet eivät ole ruokasieniä.

Uurremaatähti & Neulasmaatähti

Geastrum pectinatum & Geastrum quadrifidum

Erityisesti neulaskarikkeilla ja muurahaispesissä viihtyvä uurremaatähti muistuttaa ripsimaatähteä, tärkeimpinä eroina ovat itiöpallon perä (ripsimaatähti perätön) sekä kapenevan suippo ja uurteinen suuvarus (aukko, josta itiöt pölähtävät ulos itiöemästä – uurremaatähdellä liuskat ovat uurteiset ja suorat, ripsimaatähdellä sileät ja alastaipuneet). Uurremaatähden pohjoisraja on Kainuun paikkeilla. Neulasmaatähden liuskat ovat alaspäin taipuneet. Nimensä mukaisesti neulasmaatähti viihtyy neulaskarikkeella.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page