Simaorakas, H. umbilicatum

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Jarkko Korhonen.
All rights reserved.

Rusko-orakas

Hydnum rufescens coll.

  • Heimo: Hydnaceae
  • Suku: Vahvero-orakkaat – Hydnum
  • Syötävyys: ** – hyvä ruokasieni, Eviran suosittelema (saa myydä vaaleaorakkaan seassa)
  • Näköislajit: vaaleaorakas
  • Lakki: 3–7 cm leveä, nuorena kupera, vanhemmiten laakeneva, epäsäännöllisen muotoinen, aaltoreunainen, joskus keskeltä hieman kuopalla, sileä tai hieman kumpareinen, kuiva ja himmeä. Väri vaalean kellanruskea tai ruskeanoranssi. Lakin alapinnan piikistö epätasainen, oranssi tai aprikoosinvärinen, lakkia vaaleampi, piikit helposti katkeavia. Jalan ja piikistön välissä usein kapea piikitön vyöhyke, joskin joillakin rusko-orakaslajeilla piikit liittyvät johteisesti jalkaan.
  • Jalka: Melko pitkä (2–7 cm) suhteessa lakin leveyteen, tasapaksu (0,5–1,5 cm) tai tyveen suippeneva, sileä, lakin värinen tai vaaleampi, kermanvalkoinen tai oranssisävyinen.
  • Malto: Kellanvalkoista, vaalean oranssisävyistä tai vaalean ruosteen ruskehtavaa, haurasta, pehmeää.
  • Itiöpölyn väri: Vaalean kellanruskea.
  • Maku: Mieto, vanhempana hiukan karvas.
  • Haju: Heikko, miellyttävä.
  • Kasvupaikka: Tuoreet havumetsät, sekametsät, lehdot, tunturikoivikot. Luultavasti havu- ja lehtipuiden juurisieni. Koko Suomi.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus. Kuivattavaksi suositellaan vain nuoria itiöemiä.

Rusko-orakas on usean samannäköisen orakaslajin ryhmälaji, josta on erotettu nimilaji rusko-orakkaasta (Hydnum rufescens) mm. Suomessakin kasvavat simaorakas (H. umbilicatum) ja ryväsorakas (H. ellipsosporum). Tässä yhteydessä rusko-orakkaalla tarkoitetaan rusko-orakkaita lajiryhmänä, sillä varmuudella ryhmän lajit on erotettavissa vain mikroskooppisen tutkimuksen perusteella. Toisaalta ruuaksi käytettynä näillä lajeilla ei liene käyttöarvossa eroa – ne ovat kaikki hyviä ruokasieniä.

Rusko-orakkaat kasvavat yleisinä koko maassa tuoreissa havu- ja sekametsissä, lehdoissa ja tunturikoivikoissa. Nuoret itiöemät ovat oivallisia ruokasieniä, mutta vanhemmat itiöemät alkavat olla karvaan makuisia. Kuivattavaksi voidaan suositella vain nuoria yksilöitä.

Rusko–orakkaan saattaa joskus sekoittaa vaaleaorakkaaseen (H. repandum), joka on rusko-orakasta suurempi ja vaaleampi, ja jonka piikit ovat johteiset. Vaaleaorakas on rusko-orakkaan tavoin hyvä ruokasieni ja molemmat ovat Eviran suosittelemia ruokasieniä.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page