© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Samettijalka

Tapinella atrotomentosa

  • Heimo: Tapinellaceae
  • Suku: Vinokaspulkkosienet – Tapinella
  • Syötävyys: X – käyttökelvoton ruokasienenä
  • Samannäköisiä lajeja: pulkkosieni, rouskut
  • Lakki: 5–20 cm leveä, kupera, reuna sisäänkiertynyt, samettipintainen, vanhana kalju, himmeä, toispuolisen vino, epäsäännöllisen muotoinen. Kellan- tai tummanruskea. Heltat tiheässä, pitkäjohteiset, kellanvalkoiset, kosketeltaessa tummuvat.
  • Jalka: Tanakka, 3–6 cm pitkä, paksu (2–5 cm), vino, epäkeskinen, täyteinen, tummanruskean, samettimaisen nukan peittämä.
  • Malto: Vaaleankeltaista tai kellanruskeaa, löysää, pehmeää, vetistä.
  • Itiöpölyn väri: Vaalean ruosteenruskea.
  • Maku: Karvas.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Kangasmetsät, mäntykankaat, metsänreunat, männyn ja muiden havupuiden pitkälle lahonneilla, sammaloituneilla kannoilla ja niiden lähettyvillä. Lahottaja. Hemi–, etelä– ja keskiboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–syyskuu.
  • Värjäys: Värjäyssieni. Vihertäviä ja oliivinvihreitä värisävyjä.

Samettijalka kasvaa elokuulta syyskuulle kangasmetsissä ja mäntykankailla yleisenä Etelä-Suomessa, harvinaistuen pohjoista kohden. Lahottajana se viihtyy erityisesti männyn pitkälle lahonneilla sammaloituneilla kannoilla.

Samettijalka on helposti tunnistettava ja mielenkiintoa herättävä sieni. Sen samettisen pehmeä jalka on hyvä tuntomerkki ja jännittävä löytö varsinkin pienemmille sienestäjille. Samettisesta jalastaan huolimatta samettijalan saattaa sekoittaa samettitattiin (Boletus subtomentosus, rouskuihin (Lactarius) tai pulkkosieneen (Paxillus involutus). Samettitatilla on samettinen, ruskea, paksumaltoinen lakki kuten samettijalallakin, mutta lakin alapuolelta siltä löytyy tateille tunnusomainen pillistö. Rouskut tunnistaa niiden sisältämästä maitiaisnesteestä, jota samettijalalla ei ole. Pulkkosienen jalka on karvaton ja sileä, toisin kuin samettijalkaisen samettijalan. Samettitatti ja suurin osa rouskuista on syötäviä ruokasieniä, pulkkosieni on tappavan myrkyllinen.

Samettijalkaa ei ole voitu osoittaa myrkylliseksi kuten serkkuansa pulkkosientä, mutta sitä ei silti pidä käyttää ruokasienenä. Samettijalan maku on lisäksi epämiellyttävän karvas. Värjäyssieneksi samettijalka sopii sen sijaan erinomaisesti. Varsinkin vanhoista, jo lähes mädänneistä itiöemistä saa kauniita vihreän ja oliivin värisävyjä.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page