© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Jarkko Korhonen, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Suippumyrkkyseitikki

Cortinarius rubellus

  • Heimo: Cortinariaceae
  • Suku: Seitikit – Cortinarius
  • Syötävyys: ††† – tappavan myrkyllinen
  • Näköislajit: kangasrousku, laakamyrkkyseitikki (kuvat 10 ja 11), keltavyöseitikki (kuva 12), punavyöseitikki
  • Lakki: 3–10 cm leveä, nuorena kartiomainen tai kellomainen, vanhetessaan laakenee kuperaksi, mutta lakilla on keskuskohouma jo nuoresta pitäen ja säilyy aina täysikasvuiseksi asti. Pinta punaruskea, kuiva, huopainen. Heltat melko harvassa, kolotyviset, paksut, kanelinruskeat. Nuoren sienen helttoja peittää seitikeille ominainen seittimäinen suojus.
  • Jalka: 5–13 cm pitkä, 0,5–1,5 cm paksu, useimmiten käyrä, levenee tyveä kohden nuijamaisesti, mutta aivan tyviosa kapenee juurehtivasti, säikeinen, lakin värinen tai sitä hieman vaaleampi, yleensä nuorempana kellertävä ja vanhempana punaruskea, useiden epäselvien kellertävien sahakuviovöiden kirjoma.
  • Malto: Punertavan kellanruskeaa, jalan tyvestä vanhemmiten tummenevaa.
  • Itiöpölyn väri: Kanelinruskea.
  • Maku: Mieto. Ei saa maistaa!
  • Haju: Heikko, retikkamainen.
  • Kasvupaikka: Tuoreet ja kosteat kuusikot, korvet, soiden laiteet, rahkasammalikot. Kuusen juurisieni. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–syyskuu.

Suippumyrkkyseitikki kasvaa yleisenä ja joinakin vuosina paikoin hyvin satoisana Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaistuen pohjoista kohti. Sitä voi tavata harvinaisena aina Metsä-Lappiin asti. Lajia tapaa runsassatoisena kosteissa kangasmetsissä rahkasammalikossa kuusen seuralaisena.

Laakamyrkkyseitikki & Keltavyöseitikki

Cortinarius limonius & Cortinarius gentilis

Suippumyrkkyseitikki muistuttaa laakamyrkkyseitikkiä, jonka lakki on kosteusmuuntuva (hygrofaani), eli kosteuden mukaan lakin värisävy tummenee tai vaalenee. Suippumyrkkyseitikin lakki ei ole kosteusmuuntuva. Laakamyrkkyseitikin lakki on kellertävän-oranssinruskea, punaruskeaa suippumyrkkyseitikkiä kirkasvärisempi, ja sen heltat ovat keltaisenruskeat ja melko tiheässä. Siltä puuttuu suippumyrkkyseitikille tunnusomainen lakin pyöreämuotoinen keskuskohouma. Laakamyrkkyseitikki ei tiettävästi ole myrkyllinen, mutta missään nimessä sitä ei pidä kokeilla ruokasienenä.
Myös keltavyöseitikki muistuttaa suippumyrkkyseitikkiä. Keltavyöseitikin lakissa on nipukka (suippumyrkkyllä on leveämpi kohouma). Keltavyöseitikki on laakamyrkkyseitikin tapaan kosteusmuuntuva. Keltavyöseitikin heltat ovat selvästi harvemmassa ja jalka on huomattavan pitkä ja solakka. Keltavyöseitikki ei ole myrkyllinen, mutta syötäväksi kelpaamaton se on.

Punaruskean värinsä ja lakin nipukallisuuden vuoksi suippumyrkkyseitikkiä saattaa erehtyä pitämään myös punavyöseitikkinä (C. armillatus) tai kangasrouskuna (Lactarius rufus). Punavyöseitikin jalassa olevat vyöt ovat tiilenpunaisia, eivät keltaisia. Rouskuille ominaista maitiaisnestettä ei seitikeissä ole, seitikeille ominaista seittisuojusta ei kangasrouskusta löydy.

Tunnettuja tappavan myrkyllisiä sieniä on maassamme muutamia: suippumyrkkyseitikin lisäksi valkokärpässieni (Amanita virosa), kavalakärpässieni (Amanita phalloides), myrkkynääpikkä (Galerina marginata), pulkkosieni (Paxillus involutus) sekä korvasieni (Gyromitra esculenta) raakana. Suippumyrkkyseitikki sisältää orellaniini-solumyrkkyä, joka vaurioittaa munuaisia. Myrkytysoireita ovat mm. kova jano, väsymys, munuaiskivut ja ensin lisääntynyt virtsaneritys, sitten sen tyrehtyminen. Oireet ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua sieniaterian nauttimisesta, muutamasta vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Oireita ei siis heti välttämättä yhdistetä syötyyn sieniateriaan, ja oikean hoidon saaminen pitkittyy.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page