© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Jarkko Korhonen.
All rights reserved.

Tupasjuurekas

Gymnopus confluens

  • Heimo: Marasmiaceae
  • Suku: Juurekkaat – Gymnopus
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: kimppujuurekas, kirpeäjuurekas, kalpeajuurekas
  • Lakki: 2–5 cm leveä, kupera, lopulta laakea, vanhana lakin reunat voivat kääntyä ylöspäin, kosteusmuuntuva, kosteana nahanruskea, läpisäteinen, kuivana lähes valkoinen, sileä, kuivapintainen. Heltat kolotyviset ja kapeat, kalpeanruskeat, hyvin tiheässä.
  • Jalka: 5–12 cm pitkä, ohut ja pitkittäin litistynyt, koko pituudeltaan hienonukkainen. Kosteana ja punertavanruskea, alhaalta tummin, kuivana kalpeanruskea.
  • Malto: Vaaleaa, hyvin ohutta, kuivaa ja sitkeää.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Lehdoissa, joutomailla, puistoissa ja pensaikoissa lehtikarikkeella. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Heinä–lokakuu.

Tupasjuurekas kasvaa sekä suomenkielisen että tieteellisen lajinimensä mukaisesti (confluens, tupastava) tiiviinä tuppaina, joita saattaa olla samalla paikalla kymmeniä muodostaen suuria kaaria tai kehiä. Sieni on yleinen ja satoisa Etelä- ja Keski-Suomessa. Levinneisyysalue ulottuu Lappiin, josta on yksittäisiä löytöjä. Tupasjuurekkaalla ei ole ruokasieniarvoa, vaikka se mieto onkin, sillä se on erittäin ohut- ja sitkeämaltoinen sekä jalka on kuivakka ja rustomaisen sitkeä.

Juurekkaiden suku on laaja. Juurekkaissa on monia samannäköisiä lajeja, joista eniten tupasjuurekasta muistuttaa kimppujuurekas (G. acervatus), joka kasvaa tuppaina pitkälle lahonneella havupuulla kangasmetsissä. Se on selkeästi kangasmetsälaji, ei kulttuuripaikkoja suosiva, kuten tupasjuurekas. Kimppujuurekkaan jalka on vain tyveltä nukkainen. Jalan yläosa on kalju, toisin kuin koko jalan pituudeltaan nukkaisella tupasjuurekkaalla. Kirpeäjuurekas on isompi ja huomattavasti harvahelttaisempi, suurina kasvustoina mutta ei tuppaina kasvava karvaan makuinen laji. Kalpeajuurekas (G. dryophilus) ja sen useat näköislajit eivät nekään kasva tuppaissa vaan enintään löyhinä ryhminä, ja niiden jalka on kokonaan kalju.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page