© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Typäskääpä

Albatrellus confluens

  • Heimo: Albatrellaceae
  • Suku: Lampaankäävät – Albatrellus
  • Syötävyys: O* – nuorena keittämisen jälkeen kelvollinen ruokasieni, vanhempana karvas
  • Näköislajit: lampaankääpä, vaaleaorakas, vuohenkääpä
  • Lakki: 5–20 cm leveä, kupera tai laakea, säännöttömän muotoinen ja mutkalaitainen, yläpinta sileä tai hieman rosoinen, kuiva, vaalean kellanruskea, myöhemmin oranssinruskea ja punertavasävyinen. Pillistö johteinen, lähes valkoinen, muuttuu vahingoittuneista kohdista punertavan ruskeaksi, pillit hyvin pienet (1–3 mm) ja tiiviisti kiinni lakin mallossa.
  • Jalka: Lyhyt (3–6 cm), tanakka ja paksu (1–3 cm), sileäpintainen, vaalea, lakinvärinen, täyteinen.
  • Malto: Valkoista, kiinteää, helposti lohkeilevaa. Malto muuttuu vahingoittuneista kohdista ja kuivattaessa punertavan ruskeaksi, aprikoosinväriseksi.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Nuorissa itiöemissä mieto, myöhemmin hieman kitkerä ja karvas.
  • Haju: Tuoreena miellyttävä, hedelmäinen, kuivattuna pistävänhajuinen.
  • Kasvupaikka: Tuoreet kangasmetsät, paksusammaleiset kuusikot. Kuusen juurisieni. Melko yleinen Lappiin asti. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.

Typäskääpä kasvaa paljakka-alueita lukuun ottamatta koko maassa kuusien seuralaisena sammaleisissa kangasmetsissä. Sen sadon runsaus vaihtelee vuosittain. Etelässä se on yleisempi kuin pohjoisessa. Typäskäävälle on ominaista kasvaa tiiviinä puolipallon muotoisina rykelminä niin, että sen lakit peittävät kerroksittain toisensa. Typäskääpää ei perinteisesti ole suositeltu ruokasieneksi. Aivan nuorena sitä voi kuitenkin syödä, mutta vanhana se on kitkeränmakuinen ja se on hyvä keittää ennen ruuaksi valmistamista.

Typäskäävän saattaa sekoittaa lampaan- (A. ovinus) ja vuohenkääpään (A. subrubescens) sekä vaaleaorakkaaseen (Hydnum repandum). Rykelminä kasvavan typäskäävän lakin yläpinta on kauttaaltaan oranssinsävyinen ja suomuton, kun taas yksittäin kasvavan lampaankäävän lakki on kermanvalkoinen ja usein halkeilevan ruskeasuomuinen. Lampaankääpä muuttuu vahingoittuneista kohdista ja kypsennettäessä keltaiseksi, typäskääpä vahingoittuneista kohdista ja kuivattaessa aprikoosinväriseksi. Vuohenkääpä on typäskääpää pienempi, ohuempi ja vaaleampi ja kasvaa männyn seurassa. Vuohenkäävän jalan tyvessä ja pillistössä on oransseja läiskiä eikä malto muutu keltaiseksi. Vaaleaorakkaan lakin alapuolella on pillien sijasta neulamaiset piikit eli orat. Mainitut näköislajit ovat syötäviä.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page