© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Ukonsieni

Macrolepiota procera

  • Heimo: Agaricaceae
  • Suku: Ukonsienet – Macrolepiota
  • Syötävyys: *** – erinomainen ruokasieni
  • Näköislajit: akansieni, ruskokärpässieni, rusokärpässieni
  • Lakki: 10–30 cm leveä, nuorena munamainen, kasvaessa laakenee ensin kuperaksi sitten laakeaksi, keskuskohoumallinen. Pohjaväri vaaleanruskea, täynnä suuria nahkeita tummanruskeita suomuja. Keskeltä suomut niin kiinni toisissaan, että keskuskohouma on tasaisen tummanruskea. Heltat tiheässä, irtotyviset, valkoiset.
  • Jalka: 20–40 cm pitkä, tasapaksu (1–3 cm), tyvi pullistunut, vaalealla pohjalla koko pituudella tiheässä ruskeita epäselviä suomuvöitä. Rengas iso, valkoinen, kaksinkertainen, irtonainen.
  • Malto: Valkoista, pehmeää, vanhana pumpulimaisen pehmeää, punertuu enintään niukasti.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto, pähkinämäinen.
  • Haju: Miellyttävä, pähkinämäinen.
  • Kasvupaikka: Avoimet tai puoliavoimet paikat, lehdot, lehtomaiset metsät, metsänreunat, nuoret lepikot, metsälaitumet, ravinteikkaat maat, niityt, pihapiirit, hakamaat. Karikkeen lahottaja. Etelästä Kuopion seudulle asti. Harvinaistunut. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus. Voidaan säilöä monin tavoin.

Ukonsieni kasvaa jokseenkin harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvinaistuu pohjoista kohden. Se on harvinaistunut viimevuosikymmenillä ehkäpä laidunmaiden vähennyttyä tai lehtomaisten multamaiden tallaannuttua kaupunkien lähellä. Ukonsieni viihtyy puoliavoimilla ja valoisilla paikoilla hakamailla, laidunmailla, metsäteiden varsilla ja nuorissa lepikoissa. Laji on karikkeen lahottaja eikä siksi ole sidoksissa mihinkään tiettyyn puulajiin.

Ukonsieni kuuluu herkullisimpiin ruokasieniimme. Sen pähkinäinen aromi tulee esille niin tuoksussa kuin maussakin. Lakin malto on pehmeää ja sopii kokonaisena paistettavaksi pihviksi kuin pilkottuna erilaisiin ruokiinkin. Hohkaisen jalan voi pilkkoa keittoon tai kuivattaa ja jauhaa mausteeksi. Rengasta voi käyttää koristeena, mutta toki sen voi myös paistaa syötäväksi. Ukonsieni on usein niin kookas, että sieniateriaan riittää jo yksikin sieni. Parhaimmalta tämä harvinainen herkku maistuu tuoreeltaan voin kanssa pannulla paistettuna.

Ukonsienen saattaa sekoittaa akansieneen (Chlorophyllum olivieri) sekä ruso- (Amanita rubescens) ja ruskokärpässieneen (A. regalis). Akansieni on ukonsientä hieman pienempi, ja sen jalka on sileä ja yksivärisen vaalea. Akansienen malto punertuu leikkauspinnoilta, ukonsienen ei. Akansieni kasvaa usein muurahaispesissä. Ruso- ja ruskokärpässienellä on jalassa tasaisen vaaleaa väriä ja lakissa vaaleita laikkuja tummalla pohjalla, eli toisinpäin kuin ukonsienellä. Rusokärpässienen malto on hieman punertavaa. Akansieni ja rusokärpässieni ovat keittämisen jälkeen hyviä ruokasieniä, ruskokärpässieni on myrkyllinen. Jos et ole varma sienilajin määrittämisestä, jätä sieni metsään.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page