© Copyright: Kuvat: Lasse Kosonen, Kari Pihlaviita, Jarkko Korhonen, Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Viherkaulussieni

Stropharia aeruginosa

  • Heimo: Strophariaceae
  • Suku: Kaulussienet – Stropharia
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: tarhakaulussieni (3 viimeistä kuvaa)
  • Lakki: 3–6 cm leveä, nuorena kupera, myöhemmin laakeneva, usein keskuskohoumallinen, paksulimainen, kuivana kiiltävä, reunoilla vaaleita suomumaisia suojusjätteitä. Nuorena voimakkaan sinivihreä, vanhemmiten keskustasta alkaen kellanruskeaksi haalistuva. Heltat melko tiheässä, ohuet, kolotyviset, nuorena harmaanvioletit ja valkoteräiset, myöhemmin tummenevat.
  • Jalka: 5–10 cm pitkä, 4–8 mm paksu, solakka, renkaallinen. Renkaan yläpuolelta vaalea, sileä ja kuiva, alapuolelta vaaleanvihertävä ja siirottavasuomuinen. Rengas roikkuva, pysyvä, ohut, yläpinta usein itiöpölyn mustaama. Jalan tyvessä usein valkoisia juurimaisia rihmastojänteitä.
  • Malto: Vaaleaa, pehmeää.
  • Itiöpölyn väri: Tumman purppuranruskea.
  • Maku: Mieto, epämiellyttävä.
  • Haju: Heikko, retikkamainen.
  • Kasvupaikka: Rehevät lehti-, havu- ja sekametsät, laidunten reunamat, lehdot. Lahottaja. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.

Viherkaulussieni kasvaa pieninä ryhminä melko yleisenä Etelä-Suomessa ja harvinaistuu pohjoiseen mentäessä Oulun korkeudelle asti. Missään se ei ole kuitenkaan kovin runsaslukuinen. Viherkaulussieni on monien muiden kaulussienten tapaan lahottaja ja viihtyy monenlaisissa rehevänpuoleisissa metsissä pensaikossa, karikkeella ja lahoavalla puulla.

Tarhakaulussieni

Stropharia caerulea (synonyymi Stropharia cyanea)

Viherkaulussienen lähilaji on tarhakaulussieni, joka kasvaa melko yleisenä kulttuuripaikoilla, puutarhoissa ja pensaikoissa rehevällä maalla. Nuorena tarhakaulussienen lakki on lähes yhtä sininen kuin viherkaulussienen ja vanhetessaan lakki vaalenee ollen lopulta lähes oljenkeltainen. Lakin suojusjätteet ovat heikommat. Myös jalassa on vähemmän suomusjätteitä ja hento rengas kuihtuu yleensä nopeasti, joten tarhakaulussieni on usein renkaaton. Tarhakaulussienen tapaa usein kulttuuripaikoilta, viherkaulussienen metsästä. Myös tarhakaulussieni on syömäkelvoton.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page