© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Viinihapero

Russula vinosa

  • Heimo: Russulaceae
  • Suku: Haperot – Russula
  • Syötävyys: *** – erinomainen ruokasieni, Eviran suosittelema
  • Näköislajit: isohapero, koivunlehtohapero, lehtoviinihapero, palterohapero
  • Lakki: 4–15 cm leveä, nuorena puolipallomainen, vanhemmiten laakeneva, lopulta hieman kuoppakeskustainen, kuiva, kosteana hieman tahmea, sileä. Pintakelmu nuorena ruskean purppuranpunainen tai tumman viininpunainen, varsinkin keskeltä hyvin tumma ja reunoilta vaaleahärmäinen, vanhemmiten haalistuva ja keskustasta kellertyvä. Heltat tasatyviset, kermanvalkoiset, vanhemmiten kellertyvät ja lopulta harmaantuvat.
  • Jalka: 4–10 cm pitkä, tasapaksu (1,5–3 cm), nuorena valkoinen ja kiinteä, vanhana harmaantuva ja hohkainen.
  • Malto: Valkoista, haurasta. Vahingoittuneista kohdista ensin punertuu, sitten harmaantuu. Lakin pintakelmun alta malto punaista.
  • Itiöpölyn väri: Tumman kermankeltainen.
  • Mikroskooppiset tuntomerkit: Itiöt 9-11 × 7-9 um, selväpiikkisiä, värittömiä, amyloideja.
  • Maku: Mieto, rautamainen.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Tuoreet ja kuivat kangasmetsät, tunturikoivikot. Männyn, kuusen ja tunturialueilla tunturikoivujen juurisieni. Koko Suomi.
  • Satoaika: Heinä–syyskuu.
  • Säilöntä: Kuivaus, pakastus.

Viinihapero kasvaa hyvin yleisenä koko maassa etelästä tunturialueille saakka. Sen löytää tuoreista ja kuivista kangasmetsistä kuusen ja männyn seurasta ja tunturikoivikosta koivun seuralaisena. Viinihaperon voi säilöä monin eri tavoin, se on erinomainen ruokasieni kaikin tavoin valmistettuna.

Viinihaperon saattaa sekoittaa maamme muihin ruskeanpunaisiin haperoihin, kuten iso- (R. paludosa), paltero- (R. vesca) tai koivunlehtohaperoon (R. intermedia). Ainoastaan viinihaperon malto harmaantuu. Koivunlehtohaperon heltat ovat keltaiset, jalka valkoinen ja maku kirpeä. Isohaperon heltat ja jalka ovat valkoiset, mutta jalassa on häivähdys punaista. Palterohaperon lakin pintakelmu ei ylety lakin reunaan asti ja se saattaa olla ruutumaisesti halkeillut. Koivunlehtohapero on keittämisen jälkeen syötävä ruokasieni. Iso- ja palterohapero ovat erinomaisia ruokasieniä. Lehtoviinihapero (R. pubescens) muistuttaa suuresti viinihaperoa, mutta se kasvaa koivun seuralaisena ja lakissa on hyvin kapea valkoinen reunus. Sen malto on vain niukasti harmaantuvaa ja maku muistuttaa vehnänjyvää.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page