Yleiskuvaus

Suomen yleisimpiä lintuja. Kaikissa puvuissa valkeat–valkeahkot siipijuovat, vihertävä yläperä ja laajalti valkeat pyrstön reunat. Koiras kesällä helposti tunnettavissa kirkkaista väreistään, naarailta ja nuorilta linnuilta puuttuu punainen rinnasta ja poskilta. Koiras naarasta kookkaampi.
Koko

Pituus 14–16 cm, paino 16–30 g.
Pesä

Puussa tai pensaassa 1–20 m:n korkeudella. Taidokkaasti rakennettu sammalista, naavasta, naamioitu jäkälällä tuohenhilseellä. Vuorattu höyhenillä, karvoilla ja jouhilla. Pesämalja syvä.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11–15 vrk. Pesäpoikasaika 10–15 vrk, poikaset lentokykyisiä 21 vrk:ssa. Tekee usein 2 pesyettä.
Esiintyminen

Pesivänä kaikenlaisissa metsissä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 7–9 miljoonaa paria. (Parhailla pesimispaikoilla yli 100 pesää neliökilometrillä.)
Muutto

Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–loka(–marras)kuussa, kevätmuutto (maalis–)huhti(–touko)kuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, harvalukuisena myös Suomessa.
Ravinto

Siemenet, selkärangattomat eläimet.
Ääni

Lentoääni ”jyb”, varoitus talitiaismainen ”pink”, laulu iloinen ja pirteä säe.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Peippo on tunnistettavissa kaikissa puvuissaan tummien siipien kahdesta valkoisesta siipijuovasta, leveälti vakoisista pyrstön reunoista ja vihreästä yläperästä. Koiraspeipolla on siniharmaa päälaki, ruskeanpunaiset posket ja rinta sekä ruskea selkä. Naaraspukuisen peipon (aikuinen naaras ja nuori lintu) vatsapuoli on harmaanruskea ja päälaki ruskehtava. Peipon koivet ovat ruskeat. Nokka on koiraspeipolla tummakärkisesti harmaansinertävä (talvella vaaleampi) ja naaraspukuisella ruskea. Peipon silmän värikalvo on ruskea.

Peippo ja pajulintu ovat Suomen yleisimmät pesimälinnut. Etelä-Suomessa peippo on runsain. Peippo on myös Euroopan runsain lintulaji.

Bokfink

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt