Yleiskuvaus
Suurikokoinen, pitkäsiipinen ja -pyrstöinen haukka. Kaartelee siivet V-asennossa. Koiras vaalea, naaras ruosteenruskea (tummanruskea).
Koko
Pituus 43–55 cm, siipien kärkiväli 115–140 cm, paino 480–750 g.
Pesä
Pohja rakennettu kuivista oksista ja sisustus kuivista järviruo’on kappaleista. Poikasaikana emot tuovat pesään tuoretta kasvimateriaalia. Kooltaan suuri pesä yleisimmin mennytvuotisessa järviruokokasvustossa.
Pesiminen
Munii toukokuun puolivälistä alkaen 3–7 munaa, joita naaras hautoo 30–38 vrk. Poikaset lentokykyisiä 42–56 vrk:ssa.
Esiintyminen
Pesii matalavetisissä ja laajoissa ruovikoissa. Suomen kannaksi arvioitu 1.000 paria.
Muutto
Talvialueena lätinen Afrikka. Syysmuutto alkaa jo elokuussa. Palaa takaisin huhtikuussa.
Ravinto
Saalistaa sammakoita, linnunpoikasia, pikkunisäkkäitä ja hyönteisiä.
Ääni
Soidinlennossa kalalokkimainen kiljahdus, varoitus kimittävä ”kvi-kvi-kvi…”
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla.

Vanhalla ruskosuohaukkakoiraalla on vaaleanharmaat siivet ja pyrstö sekä mustat siivenkärjet. Laji on yleissävyltään hyvin vaalea ja sekoitettavissa sinisuohaukkaan, josta se eroaa kuitenkin siiven peitinhöyhenten, selän ja vatsapuolen ruskeiden höyhenalojen perusteella. Vanha naaras on yleisväriltään tummanruskea vailla muiden suohaukkanaaraiden täplikkyyttä ja valkoista yläperää. Vanhalla ruskosuohaukalla päälaki ja kurkku ovat keltaiset, ja nokasta silmän yli kulkee tummanruskea juova. Nuori ruskosuohaukka on mustanruskea ja sen kurkku ja päälaki ovat ruosteenkeltaiset. Ruskosuohaukan koivet ovat keltaiset, nokka tyvialueen siniharmaata lukuun ottamatta musta ja vahanahka himmeänkeltainen. Silmän värikalvo on koiraalla kellanvalkoinen ja naaraspukuisella yksilöllä ruskea.

Sivhauk

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt