Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 36–46 mm.
Siipien yläpinta
Tummanruskea. Etu- ja takasiivessä tiilenpunainen reunavyö. Reunavyössä mustia pisteitä ja silmätäpliä, joissa valkoinen keskusta. Etusiivessä täpliä 3–4, takasiivessä 3.
Siipien alapinta
Etusiipi tummanruskea. Reunan tuntumassa punainen vyö, jolla mustia, valkokeskustaisia silmätäpliä. Takasiipi ruskea, reunassa rivi hyvin tai huonosti erottuvia silmätäpliä. Silmätäplien tyvipuolella lähellä siiven keskustaa yksi tai kaksi valkoista laikkua. Naarailla takasiiven tyviosa tummempi kuin ulkolaidassa silmätäplien ympärillä oleva alue.
Elinympäristö
Metsät, metsänreunat, hakkuuaukiot ja myös rannat.
Lentoaika
Heinäkuun alkupuolelta elokuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Ensimmäisenä talvena muna ja toisena toukka.
Toukan ravintokasvi
Eri heinäkasvit (Poaceae) ja sarat (Carex).

Metsänokiperhosta voi tavata koko maassa, etelässä yleisesti ja Lapissa satunnaisesti. Vuotuinen esiintyminen on jaksottaista johtuen toukan kaksivuotisesta kehityksestä. Yleisimmin Etelä-Suomessa metsänokiperhosen runsaammat vuodet sattuvat parittomiin vuosiin.

Kuten kaikilla nokiperhosilla, myös metsänokiperhosella on silmätäplien ympärillä punainen tai keltapunainen alue. Metsänokiperhosen lentoaika on tavallisesti myöhäisempi kuin kaira- tai suonokiperhosella. Näiltä ja lapinnokiperhoselta puuttuvat metsänokiperhosen yhtenäinen punainen vyö etu- ja takasiiven alapinnalta. Ruijannokiperhosella punainen vyö voi olla yhtenäinen, mutta siltä puuttuu metsänokiperhoselle tyypilliset valkoiset täplät siipien alapinnalta.

Fløyelsringvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt