Siipien kärkiväli
Hyvin pieni, 20–28 mm.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavansininen, mustareunainen. Takasiiven reunus hajoaa yleensä erillisiksi täpliksi. Naarailla tyvestä sininen, reunoilta (varsinkin etusiiven) leveälti tummanruskea. Etenkin takasiiven reunassa punainen aaltoileva vyö tai rivi puolikuun muotoisia täpliä.
Siipien alapinta
Koirailla vaaleanharmaasta valkoiseen. Naarailla rusehtava. Molemmilla sukupuolilla valkoreunaisia mustia täpliä. Siipien reunoissa rivi punaisia täpliä, jotka voivat muodostaa myös yhtenäisen vyön. Punaisten reunatäplien ulkopuolella sinihohtoisia täpliä.
Elinympäristö
Kuivat mäntykankaat, kivikot ja hiekkamaat, mutta myös suot.
Lentoaika
Kesäkuun loppupuoli–heinäkuu.
Talvehtimismuoto
Muna.
Toukan ravintokasvi
Muun muassa kanerva (Calluna vulgaris), juolukka (Vaccinium uliginosum), variksenmarja (Empetrum nigrum), eri hernekasvit (Fabaceae) ja kangasajuruoho (Thymus serpyllum) ja myöhemmin muurahaisen toukat ja kotelot.

Koko Suomessa tavattavan ja Lappia lukuun ottamatta yleisen ketosinisiiven voi sekoittaa juolukka- ja kangassinisiipeen, joilla takasiipien alapinnassa on ketosinisiiven tavoin sinihohtoisia täpliä. Kyseisten lajien naaraat voidaan erottaa toisistaan siipien yläpinnan erilaisen kuvioinnin perustella. Ketosinisiipikoiraan siipien yläpinta on sinisempi kuin juolukkasinisiivellä ja siiven tumma reunus on kapeampi ja sisäänpäin terävämpireunainen kuin kangassinisiivellä. Ketosinisiiven siipien alapinnan reunan punaiset täplät ovat levittäytyneet laajemmalle alueelle kuin juolukkasinisiivellä.

Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasville. Seuraavana keväänä kuoriutuvat toukat viettävät alkuajan isäntäkasveilla, mutta toukka-ajan lopulla ne hakeutuvat muurahaiskekoihin. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, josta muurahaiset pitävät. Tästä syystä muurahaiset suojelevat toukkia, vaikka nämä syövätkin muurahaisten toukkia ja koteloita.

Idasblåvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt