Siipien kärkiväli
Pieni, 26–34 mm.
Siipien yläpinta
Hohtavan taivaansininen, siiven reunat kapealti mustat. Naarailla siipien väri voi olla hieman tummempi ja musta reunus leveämpi.
Siipien alapinta
Vaaleanharmaa (koiras) tai ruskeanharmaa (naaras), jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Takasiivessä täplät pienempiä tai voivat puuttua kokonaan. Takasiipi tyvestä turkoosi–vihertävä.
Elinympäristö
Kuivat ja avoimet maastot, joissa on kiviä, soraa ja hiekkaa.
Lentoaika
Toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Erilaiset hernekasvit (Fabaceae) kuten maitteet (Lotus), virnat (Vicia) ja apilat (Trifolium).
Uhanalaisuus
Vaarantunut.

Sinisiipiset (Lycaenidae) on lajirikkaudeltaan (yli 6.000 lajia) maailmanlaajuisesti toiseksi suurin perhosheimo. (Suurin on täpläperhoset.) Sinisiivet (Polyommatinae) on sinisiipisten heimon yksi kolmesta Suomessa tavattavasta alaheimosta.

Etelä- ja paikoin Keski-Suomessa melko harvinaisena tavattavan virnasinisiiven hyviä, muista sinisiivistä erottavia tuntomerkkejä ovat (1) hohtavan sininen siipien yläpinta, (2) etusiipien alapinnalla sijaitsevat, takasiipiä kohden suurenevat mustat täplät sekä (3) takasiiven hohtavan vihreän turkoosi tyvialue.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita, muta ne voivat myös puolustaa pariutumisreviirejä pensaikoissa, missä ne odottavat naaraita. Naarat laskevat munansa isäntäkasvien nupuille. Toukan väri saattaa vaihdella riippuen ravintokasvista. Toukilla on sokeripitoista eritettä tuottava rauhanen, jonka vuoksi jotkin muurahaiset vierailevat toukkien luona.

Kløverblåvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt