Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 35–45 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Punakeltainen, kärki ja ulkoreuna mustat. Etusiivessä musta keskitäplä. Takasiivessä paremmin tai huonommin erottuva oranssi täplä.
Siipien alapinta
Etusiipi keskiosasta punakeltainen, kärjestä ja reunoilta keltainen tai likaisen mustankeltainen. Keskellä etusiipeä musta rengas ja reunassa rivi enemmän tai vähemmän näkyviä mustia pisteitä. Takasiipi keltamusta, reunoilta vaaleampi, keskellä 1 tai 2 viininpunareunaista valkoista rengasta. Punertavat siipiripset erottuvat ohuena juovana siipien ulkoreunassa yksilöillä, jotka eivät ole kuluneita.
Elinympäristö
Runsaskukkaiset tunturipaljakat ja jokien hiekkatörmät.
Lentoaika
Heinäkuun alusta yli kuun puolivälin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Peuranvirna (Astragalus frigidus) ja mahdollisesti myös tunturikurjenherne (A. alpinus).
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen.

Sirkumpolaarisen mutta harvinaisen lapinkeltaperhosen voi Suomessa havaita Kilpisjärven lähituntureilla sekä Tenonjoen rannoilla Utsjoella aikaisintaan juhannuksena, mutta yleensä heinäkuun puolella. Koiraat lentävät rauhattomasti ympäriinsä naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille.

Muiden keltaperhosten tapaan lapinkeltaperhonen pitää aina levätessään siipiä yhteen painettuina, mistä syystä muista pohjoisen keltaperhosista erottavaa siipien tummareunaista, oranssinpunaista yläpintaa on vaikea havaita ilman, että perhonen pyydystetään.

Mjeltgulvinge

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt